Pi­sa-ko­kees­sa kaikki on suun­ni­tel­tu etu­kä­teen

Pisa-koe on malli äärijärjestelmällisyydestä. Kokeen on tarkoitus olla mahdollisimman samanlainen jokaisessa maassa ja koulussa, sillä tulokset pyritään saamaan vertailukelpoisiksi.

Myllytullin koulussa ysiluokalla olevan Reetta Sassin mielestä Pisa-kokeessa oli sekä helppoja että vaikeita tehtäviä. Myös ysiluokalla oleva Juho Asteljoki pitää matematiikkaa tärkeänä kouluaineena, koska sen opettamasta ajattelusta on hyötyä muissakin aineissa sekä käytännön elämässä.
Myllytullin koulussa ysiluokalla olevan Reetta Sassin mielestä Pisa-kokeessa oli sekä helppoja että vaikeita tehtäviä. Myös ysiluokalla oleva Juho Asteljoki pitää matematiikkaa tärkeänä kouluaineena, koska sen opettamasta ajattelusta on hyötyä muissakin aineissa sekä käytännön elämässä.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Pisa-koe on malli äärijärjestelmällisyydestä. Kokeen on tarkoitus olla mahdollisimman samanlainen jokaisessa maassa ja koulussa, sillä tulokset pyritään saamaan vertailukelpoisiksi.

Siksi Pisa-kokeissa kaikki on suunniteltu etukäteen.

Niin että koekouluille on valittu varakoulut ja varavarakoulut. Että usb-tikut on pakattu minigrip-pusseihin ja että ne pakataan niihin takaisin. Että koemateriaali tulee niputtaa oikeaoppisesti. Että opettajat toistavat ennaltamäärättyjä repliikkejä samaan aikaan kaikkialla maassa.

Tänä keväänä testataan erityisesti matemaattista osaamista, johon painottuu 75 prosenttia kysymyksistä. Loput koskevat luonnontiedettä ja luetun ymmärtämistä.

Suomelta voidaan odottaa huippusuoritusta – onhan se aina tähänkin asti onnistunut. Olemme olleet 70 maan Pisa-kisojen vakiomenestyjä. Vuosina 2003 ja 2006 olimme parhaita, viime kerralla, eli 2009, kolmansia.

Silloin parhaita olivat sellaiset maat kuin Kiina, Korea, Kanada, Uusi-Seelanti ja Japani.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä