Oulun, Ylikiimingin ja Muhoksen kuntarajojen kulmauksen Muhoksen puoleisessa nurkassa sijaitseva Pirttijärvi pidettiin kuivana kaksi kesää. Tänä kesänä järveen on annettu hiljalleen kertyä vettä. Vesi on alueen pohjavettä ja jonkin verran mukana on sadevettä.
Kunnostettu Pirttijärvi suorastaan kimaltaa kirkkauttaan. Järven rannalla ikänsä asunut ja nykyäänkin ympärivuotisesti asuva Esko Holappa, 63, kehuu, kuinka Pirttijärven pohjasta pystyy nyt lukemaan kaiken. Holappa on juonutkin uudistuneen Pirttijärven ja hörppää kourallisen sanojensa vakuudeksi.
"Olen vienyt järvivettä saunaan. Se on kirkkaampaa kuin virallinen putkivesi, joka tulee Isoltakankaalta."
Holappa muistelee aiempaa Pirttijärveä. "Järvi oli matala ja täynnä löllinkiä, jota pohjoistuulet ajoivat rantaan. Vettä ei pystynyt käyttämään, ja sitten tuli sekaan vielä sinilevä. Vesi haisi niin, että ihan tympäisi rantaan meno."
Holappa kertoo 36 hehtaarin järven saavan kunnostuksen myötä lisää vettä 180 000 kuutiota, sillä juuri tuon määrä arvioidaan kiinteytyneen ja painuneen järven pohjaan.
Pirttijärven kuivatus hoitui kaivamalla järvestä Sanginjokeen menevä Pirttioja kunnolla auki. Niin järvi pääsi juoksemaan kuiviin. Nyt Pirttioja on padottu, ja sitä myöten vesi lähtee eteenpäin vain silloin, kun Pirttijärvi täyttyy äärimmilleen.
Vesi nousee
Vesisyvyydeksi Esko Holappa mainitsee paikoin pari metriä. Hän odottaa, että veden pinta nousee viimeistään ensi kesänä vielä 80 sentillä. Uudistettuun Pirttijärveen on istutettu kirjolohta. "Ne toivat parisataa lohta Taivalkoskelta, mutta aika moni menehtyi heti alkuun. Se oli istutuspäivänä melkoinen helle."
Kirjolohen lisäksi järveen on tuotu ahventa.
Esko Holappa osti lapsuuden 11 hehtaarin kotitilansa omaksi 1978. Nyt eläkkeellä olevalle Holapalle Pirttijärvi on kotipaikka, vaikka työt kuljettivat miestä yli 30 vuoden ajan muualla niin, että Pirttijärven rannalle ehti korkeintaan viikonloppuina.
"Ensin olin metsurina, sitten Tapiolla metsänparannushommissa ja lopulta Oulujoki Oy:llä panostajana ja kirvesmiehenä."
Pari tonnia per mökki
Rannanomistajat ja mökkiläiset osallistuivat kukin Pirttijärven kunnostukseen rahallisesti. Kustannus oli 2 000 euroa mökkiä kohti. Näin saatiin 100 000 euron urakan maksuun 46 000 euroa, sillä mökkejä ja taloja järven rannalla on 23 kappaletta.
Esimerkiksi Esko Holappa satsasi vielä lisää hankkimalla järven pohjaan maton, joka estää ruovittumisen ja ajatti paikalle hiekkaa. "Kaikkiaan tämä taitaa maksaa minulle 5 000 euroa, mutta kyllä kannattaa. En kadu."
Myös järven pohjoispäässä mökkiään kunnostavat Kirsi ja Veikko Vitikka ovat tyytyväisiä tulokseen. Pientä epäonnea kunnostuksessa on ollut, sillä järveen pääsi leviämään heinä viime kesän kuivatusaikana, mutta ensi kesänä järvi niitetään ja puhdistetaan kunnolla.
"Tämä oli sellainen umpeen kasvanut suolampi, jossa oli liejua ja sinilevää. Kaivoin rantaa kaksi kesää ja sain tavaraa nurmikon pohjaksi", Veikko Vitikka muistelee. Mökin Vitikat hankkivat Pirttijärven rannalta 2002.
Kirsi Vitikka kehuu uintimahdollisuuksien parantuneen kertaheitolla.
"Ensimmäisenä kesänä 2005 järvi ei kunnolla heti tyhjentynyt, mutta viime kesä oli kuivatuksen kannalta erinomainen. Pohja on kovettunut kunnolla. Kun sataa kaksi senttiä, niin järven pinta nousee jopa kolme senttiä, sillä järveen tulee jonkin verran valumaa. Kyllähän tällä on ollut myönteinen vaikutus mökin arvoonkin, mutta me emme ole kuitenkaan myyntiaikeissa", Veikko Vitikka kertoo.
Kirsi Vitikka sanoo mökin olevan talviasuttava. "Haluamme asua täällä. Muhokselle on 25 kilometriä ja Ouluun 38."