Koulutusta on uudistettava rajusti kaikilla tasoilla ja panostettava kansainvälisiin huippuyksiköihin, suosittaa hallituksen globalisaatiotyöryhmä pääministeri Matti Vanhaselle tiistaina luovuttamassaan laajassa toimenpideraportissa.
Lähes vuoden päivät valmistellun Suomi maailmantaloudessa -loppuraportin tarkoituksena on kertoa, mitä on tehtävä pärjätäksemme maailmassa, joka jakautuu kilpailemaan joko kustannuksilla tai osaajilla.
Suomi panostaa osaamiseen. Joten ylimmäksi tavoitteeksi nostetaan edes muutaman kansainvälisesti kilpailukykyisen osaamiskeskittymän ja huippuyksikön rakentaminen. Tavoitetta varten olisi luotava kansallinen strategia.
Yhtäkkisiä uutuuksia ei tulevaisuutta ohjaileva "Osaava, avautuva ja uudistuva Suomi" -selvitys tarjoilekaan, ennemmin se kokoaa kymmenien toimenpiteiden ohjelmaksi monia aikaisempia taustapapereita suosituksineen.
Selvitysten summa
Raportin pohjustus on ollut perusteellista. Varsinaisen 148-sivuisen raportin rinnalla on tuotettu kuusi osin laajaa ja ulkomaistakin katsausta. Niissä käsitellään muun muassa Suomen työmarkkinoita muihin maihin vertaillen, maailman kasvumarkkinoita sekä Kiinan kehitystä.
Jo valtionvarainministeriön koulutusraportti totesi, että voimavaroja haaskaaville päällekkäisyyksille olisi pantava loppu. "Hajanaisella rakenteella ei pystytä muodostamaan huipputason osaamista ja tutkimusta", globalisaatioraportissa kritisoidaan nyt sitä, että ammattikorkeakouluja ja yliopistolaitosta on kehitetty toisistaan erillään.
Myös raporttiin liitetyt työmarkkinoiden joustoehdotukset on poimittu palkansaajien ja Etlan jo aikaisemmin julkistamista selvityksistä, työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Anne Brunila puolustautuu.
Viittauksella hän kiistää alkuviikon tv-tiedon työryhmän riitaisuudesta.
"Virheellistä uutisointia", Brunila kuittaa. Totta on tosin se, että työmarkkinoihin ei nyt välttämättä haluta ottaa kantaa, koska tupo-neuvottelujen takia tilanne on "herkkä".
Rahaa innovaatioille
Suositetut, metallialalla jo pitkälti sovelletut paikalliset palkkajoustot ja työaikapankit tai edes työvoiman vuokrauspalvelujen kehittäminen eivät auta kilpailussa työpaikoista eteenpäin, ellei jatkossa puututa myös koulutukseen, innovaatioiden löytymiseen sekä yritysten riskirahoitukseen.
Raportti toistaakin väliraportin suosituksen viime kesältä, jonka mukaan julkisia tutkimus- ja kehitystoiminnan resursseja olisi kasvatettava seitsemän prosenttia vuosittain koko kuluvan vuosikymmenen ajan.
Kyseinen 25 miljoonan euron lisäpotti ja samalla t&k-osuuden nosto noin neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta voitaisiin saada aikaan kaikista suosituksista kaikkein vauhdikkaimmin. Vaan tuskin sitäkään aivan kesken tupo-neuvottelujen.
Lisäksi hallituksen odotetaan kohdentavan pikaisesti ja mittavasti varoja pääomarahastoihin, jotka tukevat siemenrahoitusta yrityksissä. Samalla uudistettaisiin Finnveran ja Teollisuussijoituksen sijoituspolitiikkaa sekä yhteistyötä aluetasolla.
Innovatiivisten yritysten varainpuutteeseen haluttaisiin sijoitettavan yhteensä 150 miljoonaa euroa julkista rahaa kolmen vuoden aikana.
Sen sijaan huomattavasti pidemmän aikavälin uudistuksia edustavat lukemattomat ehdotukset, joilla muokataan vaikkapa koko koululaitos uuteen uskoon. Opetuksen ja sisältöjen todetaan jääneen lähes järjestään jälkeen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kehityksestä.