Pirk­ka-Pek­ka Pe­te­lius pyytää saa­me­lai­sil­ta an­teek­si vanhoja sket­se­jään, lähetti ta­paa­mis­pyyn­nön ro­ma­neil­le – Aake Kal­lia­la IS:lle: "Kuu­los­taa ihan älyt­tö­mäl­le"

Vihreiden kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius pyytää anteeksi 1980- ja 1990-luvulla tekemiään tv-sarjoja, joissa saamelaisia on kuvattu syrjivällä tavalla.

Pirkka-Pekka Petelius valittiin kevään vaaleissa eduskuntaan.
Pirkka-Pekka Petelius valittiin kevään vaaleissa eduskuntaan.

Vihreiden kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius pyytää anteeksi 1980- ja 1990-luvulla tekemiään tv-sarjoja, joissa saamelaisia on kuvattu syrjivällä tavalla.

Petelius sanoo haluavansa edistää saamelaisten oikeuksien toteutumista.

– Haluan esittää julkisen anteeksipyyntöni kaikille saamelaisille. Pyydän anteeksi sitä haitallista vaikutusta, joka sketseillä on ollut. Ymmärrän vastuuni kansanedustajana ja kulttuurin tekijänä, Petelius sanoo.

Peteliuksen mukaan sketsit ovat oman aikansa tuotteita, eikä hän tänä päivänä allekirjoita niitä. Kansanedustaja sanoo, että aikoinaan niillä pyrittiin parodioimaan valtaväestön ennakkoluuloja, mutta tässä ajassa Petelius ymmärtää, kuinka syrjiviä ne ovat. Moni saamelainen on joutunut kohtaamaan omassa elämässään niiden negatiivisen vaikutuksen valtaväestön asenteisiin ja mielikuviin.

– Sketseihin kohdistuva kritiikki on mielestäni positiivinen merkki siitä, että ajat ovat muuttuneet. Nyt ymmärrämme aiempaa paremmin vähemmistöjä syrjiviä rakenteita yhteiskunnassamme ja kulttuurissamme. Myös tietoisuus alkuperäiskansamme tilanteesta ja oikeuksista on lisääntynyt, Petelius sanoo.

Hän kertoi myöhemmin torstaina, että on valmis keskustelemaan myös muiden vähemmistöjen kanssa. Peteliuksen ohjelmissa oli myös muun muassa romaneita koskevia sketsejä.

– Olen valmis keskustelemaan myös muiden vähemmistöjen kanssa. Lähetin tänään romaniasiain neuvottelukunnalle tapaamispyynnön.

Peteliuksen kanssa sketseissä aikoinaan esiintynyt Aake Kalliala kommentoi saamelaisia koskevaa anteeksipyyntöä Ilta-Sanomille. Kalliala ei lähde pyytelemään anteeksi.

– Minusta tuo kuulostaa ihan älyttömälle, mutta ehkä hänen asemansa kansanedustajana...pitää nyt nuoleskella, ehkä se on semmoista, Kalliala kommentoi IS:lle.

Kalliala kuitenkin toteaa, ettei tekisi sketsejä enää tänä päivänä.

Petelius toivoo, ettei sketsejä enää esitettäisi

Pirkka-Pekka Petelius toivoo, ettei ongelmallisia sketsejä enää tietoisesti esitettäisi eivätkä nykyartistit käyttäisi niitä, sillä ne eivät ole tätä päivää. Hän harmittelee sitä, että sisällöt ovat internetissä lähteneet elämään omaa elämäänsä erilaisina muunnoksina, jotka rikkovat paitsi tekijänoikeuksia myös syventävät yhä uudelleen ennakkoluuloja ja virheellisiä mielikuvia saamelaisista.

– Kansanedustajana haluan edistää saamelaisten oikeuksia. Haluan olla edesauttamassa saamelaisten asiaa yhteistyössä yhteisön kanssa. Olkoon tämä ensimmäinen askel, Petelius sanoo.

Petelius ei aio kommentoida anteeksipyyntöä julkisuudessa enempää, mutta sanoo jatkavansa vuoropuhelua saamelaisyhteisön kanssa aiheesta ja pitää julkisuudessa esillä poliittisia toimia saamelaisten oikeuksien vahvistamiseksi.

– Kansanedustajana haluan tehdä työtä saamelaisten totuus- ja sovintokomission työn edistämiseksi. Totuus- ja sovintokomission tarkoituksena on käydä läpi saamelaishistorian tapahtumat ja oppia saamelaisten vaikeuksista valtakulttuurin rinnalla. Historiassa tehdyt virheet on tärkeää käydä läpi. Ajattelen, että oma pyrkimykseni selvittää sketsien negatiiviset seuraukset saamelaisyhteisölle ja pyytää anteeksi on minun tapani osoittaa oppineeni historiasta ja korjata tehtyjä virheitä, Petelius pohtii.

– Sivistysvaliokunnan jäsenenä pyrin eduskunnassa myös vahvistamaan saamelaisten kulttuurisia ja kielellisiä oikeuksia. Ympäristönsuojelun puolella taas ajankohtaisia kysymyksiä Saamenmaalla ovat liialliset metsähakkuut ja haitalliset suunnitelmat Jäämeren radan rakentamiseksi.

Pirkka-Pekka Petelius ja Aake Kalliala tekivät sketsihuumoria saamelaisista 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa Hymyhuulet-, Pulttibois- ja Manitbois-sketsisarjoissa. 

Sketsiohjelmien sisältöä on edelleen katsottavissa ainakin Ylen Elävässä Arkistossa, jossa sisällön yhteydessä on varoitus: “Ohjelmasarjassa on rasistista sisältöä. Tekijöiden tarkoituksena on ollut ennakkoluulojen ravistelu osana 1980-luvun yhteiskunnallista keskustelua. Sisältö on kuitenkin loukannut monia. Ohjelmasarja on esimerkki 1980-luvun televisioviihteestä.”