Pirjetä täytti 15 vuoden tyhjiön

Oulu Kärppien juniorimyllyn kirkkain hippu Reijo Ruotsalainen nousi kansainvälisiin parrasvaloihin jo 25 vuotta sitten.


Oulu
Kärppien juniorimyllyn kirkkain hippu Reijo Ruotsalainen nousi kansainvälisiin parrasvaloihin jo 25 vuotta sitten. Hän teki seurahistoriaa Prahassa 1978 ja on kaikkien aikojen ensimmäinen kärppäpelaaja MM-kisoissa. Kaiken lisäksi Ruotsalainen teki historiaa myös ikänsä puolesta.

Hän on edelleenkin Suomen kiekkohistorian nuorin MM-kisapelaaja A-sarjan MM-kisoissa. Reksa oli Prahan keväässä 18 vuotta ja kymmenen päivää. Nykykiekkoilun suuret tähdet, kuten Saku Koivu (Saksa 1993) ja Kari Lehtonen (Göteborg 2002), olivat ensimmäisissä MM-kisoissaan noin puoli vuotta Reksaa vanhempia.

Kärppien mestaruus näkyi leijonien MM-kokoonpanossa selvästi Göteborgissa 1981, kun päävalmentaja Kalevi Numminen valitsi kultajoukkueesta mukaan peräti kuusi pelaaja. Tosin puolustaja Juha Tuohimaa pääsi loukkaantumisen takia jäälle vain yhdessä ottelussa.

Uljaimmin kärppälippu liehui kaksissa peräkkäisissä MM-kisoissa 1980-luvun puolessa välissä. Myös Prahassa 1985 oli mukana kuusi kärppää, ja kaiken lisäksi Hannu Järvenpää voitti koko turnauksen maalipörssin ja oli leijonien paras pistemies. Tuolloin Suomi voitti ensimmäisen EM-mitalinsa, joka oli pronssinen. Virallisten EM-mitalien kilvoittelusta luovuttiin vuoden 1991 kisojen jälkeen.

1986 Moskovan kisoissa Kari Jalonen ja Pekka Arbelius ottivat kaksoisvoiton leijonien pistepörssissä.

Sen jälkeen kun Kari Jalonen ja Hannu Kamppuri esiintyivät kärppäpelaajina Wienin MM-kisoissa 1987, seurasta ei löytynyt 15 vuoteen yhtään MM-kriteerejä täyttävää pelaaja. Asiaan mahtoi vaikuttaa se, että Kärpät kiekkoili SM-liigan loisteesta poissa vuosina 1989-2000.

MM-kisojen pitkään kärppätyhjiöön tuli valoa vasta 2002, jolloin Lasse Pirjetä pukeutui leijonaunivormuun Göteborgissa. Hän jääaikansa jäi todella vähiin, mutta pääsipä ampumaan rankkaria välieräottelussa Venäjää vastaan.

Pirjetä epäonnistui, mutta niin epäonnistui koko Suomi.

Venäjä rynnisti MM-finaaliin.




Kärppien pelaajat MM-kisoissa


1978 Praha: Reijo Ruotsalainen 2+0=2

1981 Göteborg: Mikko Leinonen 5+3=8 Markku Kiimalainen 4+4=8, Kari Jalonen 4+3=7, Reijo Ruotsalainen 3+2=5, Pekka Arbelius 1+2=3 ja Juha Tuohimaa 0+0=0.

1982 Helsinki: Kari Jalonen 3+4=7 ja Pekka Arbelius 1+0=1.

1985 Praha: Hannu Järvenpää 9+2=11, Pekka Arbelius 5+4=9, Pekka Järvelä 1+5=6, Arto Ruotanen (0+5), Kari Suoraniemi 3+1=4, Juha Huikari 1+2=3.

1986 Moskova: Kari Jalonen 4+6=10, Hannu Järvenpää 5+4=9, Kai Suikkanen 0+3=3, Arto Ruotanen 1+1=2.

1987 Wien: Kari Jalonen 2+3=5, Hannu Kamppuri (maalivahti).

2002 Göteborg: Lasse Pirjetä 0+0=0.

Ilmoita asiavirheestä