Itku on tulemaisillaan. Se on Kinesteettisen teatterin lauantaina Oulussa esitettävä uutuus.
"Päällimmäiseksi syksystä kestäneen työprosessin aikana kohosi, miten vaikeata on itkeä. Nähtävästi havainto oli mukana jo alkuajatuksessa, kun pari vuotta sitten Maikki Haurun kanssa puhuimme halusta tutustua itkuvirsiperinteeseen. Alan perinnekirjallisuuteen syventyessä kävi vähän kateeksikin niitä vanhoja mummoja, kun tuntui että ne osaavat itkeä niin hyvin. Menevät vain jonnekin haudalle ja ryhtyvät itkemään."
Mihin kyky itkeä on kadonnut -havainto vei hobbynaan kinesteettisteatterilaiseksi antautuneen kuvataideterapeutti Eija Hirvosen ja kumppanit arjen äärelle.
"Varmaan itse kukaisestakin tuntuu välillä, että vaikka väsyttää niin paljon että itkettää, tai että on vähän kuin pala kurkussa, mutta ei oikein tule itkua. Esityksemme oikeastaan koostuukin näiden esteiden pohtimisesta."
"Näkökulmia on kaksi. Toinen on tavattoman arkinen. Rekvisiitta pyykkikone kuvastaa sitä, että pyykkiä riittää. Mikä väsymys ihmisille voi tulla arjen pyörittämisestä, miten paljon voimavaroja se itsekukaiseltakin välillä vaatii ja miten tekisi mieli välillä itkeä, jos se itku tulisi."
"Ja sitten toisaalta, kun katsoo iltauutisia, miten siellä jatkuvasti tulee jotakin sotaa, milloin mitäkin murhetta ja kurjuutta. Siihen kaikkeen on ruvennut suhtautumaan - ei nyt aivan kuin viihteeseen, mutta kuitenkin - kuvat vaan menevät ohi. Ei pysähdy itkemään maailman murhetta."
"Osa itkun esteistä kääntyy esitettäessä liikkeeksi, niiden ajatus kulkee rataa, mihin ihminen pakenee itkua. Voi olla ja on hurjan yksinkertaistetusti sanottu, mutta ihminen voi paeta monin tavoin: toiminnallisuuteen, syömiseen, ei-syömiseen tai kääntää vain katseen toisesta pois."
"Me emme varsinaisesti puhu. Alunperin ajatus oli laulun suhteen, että sitä olisi mukana, mutta lopputulos jäi sitä vaille."
Siis melko hiljaista liikettä?
"Itku on liikettä musiikin avulla ja myös hiljaista liikettä. Hiljaisuuden kannattelema liike on tietoinen valinta."
Itkutulostuskin löytyy? Ovatko ne oikeita kyyneleitä?
"Mukana on improvisaatio-osuus. Itkemisen laji on vaikea. Katsotaan syntyykö kyyneleitä. Tarkoitus olisi."
Koditon kineettinen
Pari vuotta sitten Kinesteettinen teatteri sai vuokratilan entisen Muhoksen Villan sijoilta. Vuodenvaihteesta ryhmä on ollut koditon. Harjoitustila on löytynyt kyllä Muhokselta, mutta Itkun rekvisiittaan kuuluvaa harmaata "massaa" Eija Hirvonen on muokannut lavastajan ominaisuudessa Oulussa omassa vuokratyötilassaan.
Kollektiivisen prosessin lopputulos, Itku, tulee ulos Kirkkopäivien aikaan. Näyttämöllä Eija Hirvosen lisäksi, tanssija Vaatu Kalajoki ja Maria Kaukola-Cevirel - ammatiltaan opettaja.
Kirkkopäivien viralliseen ohjelmaan Itku ei kuulu. Tapahtumain kulku oli näet seuraava: "Itse asiassa NNKY:n toiminnanjohtaja Maarit Peltoniemi tiedusteli Vaatu Kalajoelta, josko hän tekisi jotain Kirkkopäiville. Mutta kun me olimme jo alkaneet itkeä, tilanne sai käänteen, että ensi-iltamme on Kirkkopäivien yhteydessä NNKY:n tilassa."
Onko Itku murhetta ja surua vallan?
"Sanotaankinhan sitä että voi itkeä vaikka ilosta. Ajatus on kuitenkin, että itku helpottaa. Olemme kyllä yrittäneet kuljettaa huumoria mukana."
Itkun ensi-ilta NNKY Isokatu 15 la 28.5. klo 15.30. Esityksen suunnittelussa ja toteutuksessa mukana jutussa mainittujen lisäksi Jari Haavikko (valot), Timo Pirttimaa (äänimaailma), Karin Korpi (pukujen toteutus).