Vaala Suomen vankiluku nousee hurjaa vauhtia. Tänä vuonna kaltereiden takana istuu miehiä ja naisia neljännes enemmän kuin vuonna 1999. Elokuun alussa vankeja oli 3 319.
Pelson vankilan johtaja Jorma Leppäharju toteaa, että Suomen vankiloiden seinät tuntuvat olevan kumista tehdyt. Joissakin maissa vankeja ei yksinkertaisesti oteta sisään enempää kuin paikkoja on, mutta Suomessa venyvät niin tilat kuin henkilökuntakin.
"Pelsolla on 189 paikkaa, ja heinäkuussa vankeja oli enimmillään 220. Joissakin taloissa tilanne on vielä pahempi. Meillä on nyt enimmillään kolme miestä samassa sellissä, mutta sekin pistää hermot tiukalle, kun monet ovat väljempinä aikoina ehtineet tottua omaan rauhaan", Leppäharju kertoo.
Vankiloiden ruuhkaa pahentaa etenkin huumerikollisten ja ulkomaalaisten vankien määrän kasvu.
Huumerikollisten määrä on kasvanut parissa vuodessa 35 prosenttia. Ulkomaalaisia, lähinnä virolaisia ja venäläisiä istuu Suomen vankiloissa kolmisensataa.
Yhdyskuntapalvelun sijaan lakia rikkonut määrätään nyt yhä useammin vankilaan: alle vuoden pituisia rangaistuksia suorittaa 40 prosenttia vangeista. Ahtautta selleissä lisäävät myös sakkojaan vankeudella kuittaavat parisataa varatonta pikkurikollista.
Tuomiot koventuneet
Pelsolle on ostettu lisää sänkyjä ja vankeja kierrätetään selleissä sitä mukaa, kun jostain päin löytyy väljempää esimerkiksi toisten vankien ollessa käräjäreissulla.
Jorma Leppäharjun mukaan vankien pinnan kiristyminen on huomattu Pelsollakin, mutta ahtaus ei onneksi vielä ole purkautunut väkivaltaisuuksiin.
Sen sijaan lääkkeiden käyttö on tukalassa tilanteessa lisääntynyt.
"Pelson vankilaa olisi helppo laajentaa, mutta siitä taitaa näinä aikoina olla turha haaveilla. Tarvetta kyllä olisi, sillä vankeja oli elokuun alussa kaikissa taloissa yhteensä ylipaikoilla 317 eli yhden ison vankilan verran", Leppäharju laskee.
Vankien määrän kasvu on seurausta myös huume- ja väkivaltarikollisten tuomioiden kovenemisesta. Kriminaalipolitiikkaa kohtaan osoitettu kritiikki on vaikuttanut tuomareiden linjaan.
Jorma Leppäharju kantaa huolta myös kansakunnan yleisestä moraalista. Pitkän linjan vankeinhoitajan mielestä perusarvot on poljettu tomuun ja yhä nuoremmat tekevät yhä raaempia rikoksia.
Niin alle 21-vuotiaiden vankien kuin myös naisvankien määrä onkin noussut viime vuosina selvästi. Sekin tarkoittaa ahtauden kalteritaloissa jatkuvan: vankilaan joutuneista nuorista 90 prosenttia palaa sinne takaisin.
Virkojakin tarvittaisiin
Vankilavirkailijan Liiton puheenjohtaja Jari Tuomela kertoo, että henkilöstö on jo pitkään varoitellut tilanahtauden mukanaan tuomista uhkista.
"Jos vanki joutuu yhden hengen sellistä viiden hengen huoneeseen ja samalla hänen asioidensa hoito hidastuu ruuhkan takia, vaikeuksia on syytä pelätä. Toistaiseksi kaikki on kuitenkin mennyt hyvin."
Tuomelan mukaan paras lääke tilanteeseen olisi vankeinhoidon määrärahojen lisäys. Kohtuuinvestoinnein voitaisiin lisätä avolaitospaikkoja, jotta suljettuihin taloihin saataisiin lisää tilaa. Avolaitoksiin sopivia vankeja on Tuomelan mukaan enemmän kuin avopaikkoja.
"Tarvittaisiin myös uusia virkoja. Lisää huolta aiheuttaa tieto siitä, että Turkuun suunnitellun uuden vankilan myötä vankipaikat vähenisivät noin kuudellakymmenellä kun Kakola, tutkintavankila ja vankimielisairaala pannaan saman katon alle. Tässä tilanteessa ratkaisu tuntuu järjettömältä", Jari Tuomela toteaa.