Pin­ko­pah­vi kätki hyvin säi­ly­neet seinät

Limingan seurakunta suunnittelee pappilan yläkerran kunnostamista toimistotiloiksi. Vuonna 1853 valmistuneen rakennuksen alakerrassa sijaitsee nyt kirkkoherranvirasto ja rakennuksen toisessa päässä kirkkoherran asunto, kun taas osa yläkertaa on ollut tyhjillään 1950-luvulta.

Pappilan yläkerran tiloja pääsevät mahdollisesti kunnostamaan myös alan opiskelijat.
Pappilan yläkerran tiloja pääsevät mahdollisesti kunnostamaan myös alan opiskelijat.
Kuva: Maikkola Tapio

Limingan seurakunta suunnittelee pappilan yläkerran kunnostamista toimistotiloiksi. Vuonna 1853 valmistuneen rakennuksen alakerrassa sijaitsee nyt kirkkoherranvirasto ja rakennuksen toisessa päässä kirkkoherran asunto, kun taas osa yläkertaa on ollut tyhjillään 1950-luvulta.

"Kunta ja kuntalaisten määrä kasvaa koko ajan, ja mekin tarvitsemme lisää tilaa. Yläkertaan tulisi alustavien suunnitelmien mukaan tilat viidelle työntekijälle", kertoo Limingan seurakunnan kirkkoherra Ilkka Tornberg.

Remontissa yläkertaan on tarkoitus rakentaa modernit tilat vanhaa säilyttäen. Vaikealta kuulostava yhtälö ei ole mahdoton.

"Otetaan esimerkiksi 1829 rakennuttu Waenerbergin talo eli Nuorten ystävät ry:n toimisto Oulussa, jossa on mukavat ja lämpimät toimistotilat", sanoo kunnostusta suunnitteleva arkkitehti Jukka Laurila.

Tällä hetkellä meneillään on suunnittelu ja rahoituksen selvittäminen. "Oikeastaan nyt on menossa vasta suunnittelun pohjatyö", kiteyttää Tornberg.



Vanhaa, mutta hyvin säilynyttä


Pohjatyö taas on jo mustaa valkoisella, sillä Jukka Laurila viimeistelee pappilan restaurointiselvitystä. Se paljastaa, että vanhan talon asiat ovat hyvällä mallilla.

Toisin kuin lukemattomissa muissa kohteissa, Limingan pappilassa ei 1970-luvun remontissa tuhottu kaikkea vanhaa, vaan paljon on jätetty pahvien alle.

"Käsittämätöntä on se, että esimerkiksi kaikki vanhat yläkerran ikkunat on säilytetty irrallaan. Ne ovat hyväkuntoisia, eikä sepän 1830-luvulla tekemissä saranoissa ole ruosteen pisaraa", Laurila sanoo.

Myös pinkopahvin ja toinen toistaan värikkäämpien tapettien alta on paljastunut lähes pelkästään positiivisia yllätyksiä. "Tässä on erittäin hyvät lähtökohdat, hyvin säilyneet ja alkuperäiset katot ja lattiat", Laurila summaa.



Työ vaatii
aikaa ja rahaa


Remontti koskee noin kolmasosaa koko pappilan pinta-alasta. Korjaustyön aikataulua ja laajuutta sanelee raha. Remontin alustava kustannusarvio on 335 000 euroa, ja työt olisi tarkoitus aloittaa vuoden 2008 aikana.

"Arvio perustuu muissa vanhoissa pappiloissa tehtyihin kunnostuksiin. Paljon riippuu käsityön määrästä", lukuisten vanhojen rakennusten, muun muassa oululaisen Waenerbergin talon ja Maikkulan kartanon kunnostamisesta vastannut Laurila kertoo.

Kiirettä hankkeessa ei ole haluttu pitää missään vaiheessa.

"Olemme halunneet rauhassa selvittää historian, ettei enää tässä vaiheessa tuhottaisi mitään 150 vuotta säilynyttä", huomauttaa Tornberg.



Kirkkohallitus
ei avusta


Korjaamisen laajuuteen vaikuttaa rahoituksen järjestyminen. Jos kustannukset jäävät yksin seurakunnan maksettavaksi, yläkertaan tehdään yksinkertainen remontti. Jos ulkopuolinen rahoitus järjestyy, remontti voi yltää alakertaan saakka.

Tuki on kuitenkin tiukassa. Esimerkiksi kirkkohallitukselta ei tule apua, sillä kirkkolain mukaan pappilat eivät kuulu sakraalitiloihin, joiden korjauksia tuetaan. EU-rahoitus näyttää sekin epävarmalta. Seuraavaksi kysely lähtee TE-keskukseen.

Vanhan pappilan kunnostaminen on osa Vanha Liminka -hanketta. Limingassa ollaankin hyvillään, että pappilasta ei aikoinaan luovuttu eikä sitä myyty, vaikka sellainenkin esitys tehtiin 1950-luvulla. Monilla paikkakunnilla pappiloita pidettiin liian isoina ja niitä jopa hävitettiin.

"Suojeluajattelussa on onneksi tapahtunut muutos, eikä kukaan enää esittäisi talon myyntiä", Laurila toteaa.

Ilmoita asiavirheestä