Elokuvavuoden tähän asti suurin yllätys on ollut keisaripingviinien elämästä kertova dokumentti Pingviinien matka. Keskustelua ja tunteita herättänyt ranskalainen elokuva on menestynyt loistavasti.
Ranskassa elokuva keräsi yli kaksi miljoonaa katsojaa, ja Yhdysvalloissa se on tuottanut yli 200 miljoonaa dollaria (170 miljoonaa euroa). Suomeen Pingviinien matka saapuu dokumentille ainutlaatuisesti 22 kopion voimin.
Suomessa vieraillut ohjaaja Luc Jacquet ei osaa sanoa, mistä elokuvan menestys johtuu. Hittien synty on aina mysteeri.
- Siihen vaaditaan hyvän aiheen lisäksi oikea ajoitus ja silkkaa onnea. Yksi selitys menestykselle on kuitenkin se, että elokuva vetoaa katsojien tunteisiin. Kun pääsee seuraamaan läheltä eläinten parittelua, munanvaihtoa naaraan ja uroksen välillä ja pingviiniyhteisön rimpuilua ankarissa luonnonolosuhteissa, ei voi olla tuntematta jotain sisimmässään.
Jacquet korostaa, että hän halusi sekoittaa mukaan tragediaa ja komiikkaa, sopivassa suhteessa. Dokumentti kuvaa yhtä talvea pingviiniyhteisön elämässä, iloineen ja suruineen.
- Tuhansia pingviinejä kuolee talven mittaan. En kuitenkaan halunnut kuvata vain kuolemaa vaan jättää positiivisen jälkimaun. Ehkä siksi dokumentti on menestynyt Yhdysvalloissa, sillä siellä kaivataan nyt positiivisia kertomuksia, Jacquet pohtii.
Biologista tuli
elokuvantekijä
Jacquet kävi Etelämantereella ensimmäisen kerran biologina, yli kymmenen vuotta sitten.
- Vaikutuin siellä kokemastani täydellisestä hiljaisuudesta ja huikaisevista maisemista, joita ihmisen käsi ei ole päässyt pilaamaan. Samalla päätin, että minusta ei tulekaan tiedemiestä vaan elokuvantekijä. Halusin kuvata näkemääni.
Jacquet alkoi tehdä luontodokumentteja, pääasiassa ranskalaisille tv-kanaville ja National Geographic -kaapelikanavalle. Pingviinien matka on kuitenkin selkeästi valkokankaille suunnattu dokumentti: loistelias kuvakerronta ja Emilie Simonin hypnoottinen musiikki latistuisivat tv-ruudulta koettuina.
- Tämä aihepiiri on odottanut minua siitä asti, kun ensimmäisen kerran näin pingviinejä Etelämantereella. Siksi otin riskin ja aloin kerätä rahoitusta eri lähteistä. Tiesin, että Pingviinien matkan tarina on kuvallisesti ja draamallisesti kertomuksen arvoinen. Eeppisessä aiheessa ovat kaiken aikaa läsnä vastakohdat, elämä ja kuolema.
Jacquet korostaa, että vaikka mitään ei ole keksitty, hän halusi ennen kaikkea kertoa koskettavan tarinan. Sen vuoksi pingviinit on pantu puhumaan aika ajoin ihmisten lailla.
- Minusta informaatio välittyy parhaiten, kun kertoo kunnon tarinan. Dokumenttini on sekoitus asiaohjelmaa ja fiktiivistä elokuvaa.
Pingviinibuumi
tulossa
Pingviinien matkaa kuvattiin 13 kuukauden ajan. Tärkeintä oli Jacquet'n mukaan onnistua luomaan luonnollinen suhde kuvausryhmän ja pingviinien välille. Ilman sitä ei olisi ollut mahdollista kuvata pingviinien taistelua elämästään, parittelua ja keskinäistä kanssakäymistä.
- Pingviinit eivät pelkää ihmistä. Jos niiden kanssa käyttäytyy luontevasti, ne päästävät kyllä lähelle. Pitää muistaa olla kärsivällinen. Eläimet ottavat kontaktiin ihmiseen, ei välttämättä toisinpäin.
Myös Disney suunnittelee Happy Feet -nimistä digianimaatiota keisaripingviineistä, joka saa ensi-iltansa vuonna 2006. Jacquet on tyytyväinen, että ehti ensin.
- Nyt kun dokumenttini menestyi, on selvästi alkanut buumi, josta kaikki tahtovat hyötyä. En ihmettele, sillä pingviinit näyttävät hauskoilta. Vanhassa vitsissä Hollywood-tuottaja sanoo: "Viis näyttelijöistä, viis lavasteista, haluan elokuvaani pingviinejä!"