Tampereen käräjäoikeus hylkäsi torstaina maahanmuuttajamiehen avunantosyytteen veropetosjutussa. Syytetyn epäiltiin välittäneen maanmiehiään pimeisiin töihin kangasalalaiselle kirjapainoalan alihankkijalle ja siten avustaneen pääsyytettyä veropetoksessa.
Työntekijöille oli maksettu 20 markan tuntipalkkaa verokirjatta. Ennakonpidätyksiä oli jätetty maksamatta yhteensä 93 600 markan edestä.
Käräjäoikeuden mukaan vietnamilainen oli toiminnassa mukana suomalaisen työnjohdon ja vietnamilaisten työntekijöiden välikätenä kielitaitonsa ansiosta. Oikeus katsoo, että työntekijä on toteuttanut työnantajan tahtoa, eivätkä rikoksen tunnusmerkit täyty.
Syytetyn esitutkinnassa ja oikeudessa kertomat tarinat erosivat toisistaan melko lailla. Käräjäoikeus esitti, ettei syytetyllä ollut kenties selkeää kuvaa siitä, mitä esitutkintapöytäkirjaan kirjattiin.
Häntä kuulusteltiin ilman avustajaa ja siksi hänen oikeudessa kertomaansa versiota pidettiin luotettavampana.
Kihlakunnansyyttäjä Marita Vilkon mukaan syyte hylättiin varsin erikoisella perusteella.
"Yhdyshenkilöllä oli tulkki mukana kahdessa ensimmäisessä kuulustelussa, mutta viimeisessä ei ollut. Pöytäkirjaan oli merkitty, että kuulusteltava ymmärtää täysin, mitä ylös on kirjattu. Avustajaa hän ei ollut halunnutkaan. Perustelu on hyvin erikoinen, täysin poikkeuksellinen tavallisiin toimintatapoihin verrattuna", Vilkko ihmettelee.
Vilkon mukaan syytetystä sai oikeudessa sellaisen kuvan, ettei hän ymmärrä suomea kovin hyvin. Tästä huolimatta hän oli ollut toiminnassa yhdyshenkilönä juuri hyvän suomenkielen taitonsa vuoksi.
"Perustelu on niin erikoinen, että siitä olisi mielenkiintoista valittaa, mutta kuka sen hänen kielitaitonsa tutkii", syyttäjä lisää.
Juttuun oli sekaantunut kymmeniä vietnamilaisia maahanmuuttajia. Pääosa työläisistä asui Tampereella, mutta kiireellisinä aikoina apuun hälytettiin maanmiehiä Riihimäeltä ja Hyvinkäältä.
Muut työntekijät eivät olleet syytettyinä käräjäoikeudessa. Sen sijaan he joutuvat vastaamaan Kelalle työnteostaan, sillä he nostivat samaan aikaan sosiaalietuuksia.
Syytetty kiisti työntekijöiden välityksen ja sanoi soitelleensa tutuilleen työnantajan pyynnöstä. Itse työnantaja ei tuntenut muita työntekijöitä, vaan asioi ainoastaan suomea osaavan miehen kanssa, joka myös toimitti työt tovereidensa koteihin. Työ oli lähinnä pakkausten kokoamista ja liimaamista.
Syytetty kiisti käräjäoikeudessa myös tuntilistojen keräämisen. Hän myönsi listanneensa työtunteja silloin tällöin, mutta sanoi muidenkin työntekijöiden tehneen samoin.
Pimeän työn tekeminen paljastui talousrikosjutun tutkinnan yhteydessä. Kangasalaista työnantajaa epäiltiin bulvaaniyhtiöiden nimien käytöstä omassa laskutuksessaan.
Jutun muut syytekohdat, joita oli yhteensä 22, menivät läpi. Vastaajia veropetosjutussa oli yksitoista. Pääsyytetty sai vuoden ja neljän kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja kirjanpitorikoksista.
Lisäksi tuomittu määrättiin maksamaan noin 200 000 euroa vahingonkorvauksia Sisä-Suomen verovirastolle ja hänet määrättiin liiketoimintakieltoon 30. 4. 2007 saakka.
Erään bulvaaniyhtiönä käytetyn kirjapainoalan firman vastuuhenkilö tuomittiin avunannosta kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen, joka muutettiin 197 tunnin laajuiseksi yhdyskuntapalveluksi.
Lisäksi hän joutuu maksamaan erilaisia korvauksia yli 100 000 euroa. Bulvaaniyhtiön vastuuhenkilön liiketoimintakielto päättyy 31. 10. 2005.
Muut syytetyt tuomittiin joko sakko- tai ehdollisiin vankeusrangaistuksiin.