Kuinka Linné on vaikuttanut Ruotsin valtakunnan silloisessa itäisessä osassa? Vaikka tiedemiehen juhlavuosi ei ole Suomen puolella aiheuttanut suuria aaltoja, Linnén luoma kasvien luokitusjärjestelmä sai vankan jalansijan meilläkin hänen opetuslastensa ansiosta.
Tärkeimpiä ideoiden levittäjiä olivat ylioppilas C.F. Mennander, josta tuli Turun akatemian luonnontieteen professori, ja Pehr Kalm, josta tuli saman akatemian talousopin professori.
"Vielä 1950-luvulla Linnén kasvijärjestelmää opetettiin innokkaasti täkäläisissä kouluissa, vaikka se tiedettiin luokitteluperusteiltaan jo aikansa eläneeksi", muistuttaa Suomen ainoan Linnén juhlavuoden näyttelyn suunnitellut oppihistorian emeritusprofessori Anto Leikola.
Linné kehitti myös kukkaiskellon, jonka piti toimi auringonkierron mukaan. Kellon periaate on, että eri kukkalajit availevat umpujaan eri kellonaikoina. Tällaisen kukkaiskellon, joka on idealtaan hauska mutta ei kovin luotettava, voi tänä kesänä löytää Skansen ulkomuseoalueelta Tukholmasta ja tiedekeskus Heurekan pihalta Vantaalta.
Linnéstä teki kuuluisan hänen Lapin-matkansa kesällä 1732. Tutkijan yksinäinen retki seuraili rannikkoa. Alaspäin hän palasi Suomen puolta reittiä Kemi, Ii, Oulu, Raahe.
Linnén kirjoitukset eivät pohjoisen talonpoikia juuri imartele.
"Ylisen Pohjanmaan talonpojat ovat pirteissään pimeyden lapsia, samoin he ovat myös extra sc. impexi (ulkoasultaan epäsiistejä); toraisia. Huoneissa haisi nauseabundum (oksettavasti)."
"Täällä tuli luokseni luokseni niin monta suomalaista, että säikähdin heitä, ne olivat kaikki lippi (tihrusilmäisiä) ja melkein sokeita. Jos minulla olisi valta, pitäisi heidät ripustaa seinälle ja antaa heille 15 paria raippoja, kunnes tekevät savupiiput pirtteihinsä", jyrisi lääkäri ja luonnontutkija.
Linné ja luonnon järjestys -näyttely on esillä Helsingin yliopistomuseossa Arppeanumissa 11.11. saakka.