Oulu Merkittävä osa marjoista kulkee pimeän kaupan kautta. Arvonlisäveron tultua marjakauppaan 1995 on marjan virallinen kauppa vähentynyt huomattavasti, kertoo maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen Suomen Gallupin Elintarviketiedolla teettämä tutkimus.
Poimija valitsee pimeän kaupan hinnan perusteella. Virallisessa kaupassa marjasta saatetaan maksaa vähemmän.
Viime vuonna lakkaa ostettiin viralliseen kauppaan runsaat 300 000 kiloa. Parhaana hillavuonna hillaa tulee kauppaan jopa miljoona kiloa. Lakan kokonaismyyntimäärää on vaikea arvioida. Kaupattavan marjan lisäksi hillaa kerätään kotitalouksiin vuodesta riippuen arviolta viisi miljoonaa kiloa.
Lakka on
rahakkain marja
Sadon suuruus vaikuttaa hintaan: hyvänä vuonna hinta putoaa, kun taas kitsas marjasato nostaa hintaa. Viime vuosina hillan kilohinta on pysynyt viiden ja kuuden euron välillä.
Vuonna 2001 ostettiin koko maassa lakkaa yhteensä 1,83 miljoonalla eurolla. Kilohinta oli tuolloin 5,11 euroa. Hinnat ovat arvonlisäverottomia poimijahintoja.
Harvinaisen hillan kilohinta lyö muut marjat selkeästi laudalta. Mustikan kilohinta oli vuonna 2001 yhden euron. Puolukkakilo irtosi 70 sentillä. Viime vuonna sekä puolukoita että mustikoita ostettiin noin kolmella miljoonalla eurolla.
Poimijoiden ei tarvitse maksaa marjoista arvonlisäveroa. Kauppiaat taas maksavat myymistään marjoista 17 prosentin arvonlisäveron. Tämä laskee kauppiaan maksamaa marjan hintaa ja saa poimijan myymään marjansa suoraan marjan hankkijalle tai yksityiselle ostajalle.
Pimeää kauppiasta voi yrittää välttää vaatimalla kuittia myymistään tuotteista.
Marjaa tuodaan
rajan takaa
Lakan kysyntä ylittää Suomessa tarjonnan. Joka vuosi vähintään 29 prosenttia teollisuuteen menevistä hilloista ostetaan Venäjältä. Toiminnanjohtaja Simo Moisio Arktiset Aromit -yhdistyksestä kertoo, että venäläisen marjan osuus suomalaisilla markkinoilla vaihtelee hyvin paljon.
"Jos hillavuosi on Venäjällä hyvä, Suomessa käytettävästä marjasta 80 prosenttia tulee rajan takaa. Huonompana vuonna osuus voi pudota 20 prosenttiin", Moisio selvittää.
Hillaa viedään Suomesta ulkomaille kohtalaisen vähän. Moision mukaan täällä poimitut marjat menevät kaupaksi kotimaassakin. Lakkaa jää metsään vuosittain huomattavasti muita marjoja vähemmän. Hillasta saadaan vuosittain talteen 20 prosenttia. Mustikkaa ja puolukkaa metsästä kerätään vain viisi prosenttia.
Siemenistä valmistetaan kasvotuotteita
Ulkomaille hillasta kysytään Moision mukaan yleensä erikoistuotteita, kuten lakkalikööriä tai siemenettömiä lakkahilloja. Kyselyt tulevat Keski-Euroopasta, lähinnä Saksasta sekä Yhdysvalloista ja Kanadasta.
Esimerkiksi eräs pohjoisamerikkalainen Cloudberry-niminen kuljetusfirma halusi tilata liikelahjoikseen lakkatuotteita.
Kaukokaupassa ongelmana on usein maahantuonti. Yhdysvaltoihin ja Kanadaan tuotteita halutaan ostaa maahantuontiyritysten kautta. Maahantuojat eivät kuitenkaan halua valikoimiinsa tuotteita, joita voidaan tarjota vain pieniä määriä, sillä lakkatuotteita valmistavat yleensä pienet yritykset. Myös hillatuotteiden korkea hinta vähentää kysyntää.
Kotimaassa hillan kysyntä on kasvanut viime vuosina. Meillä marjaa ostetaan sellaisenaan pakastettavaksi.
Suurin osa lakasta menee juhlaruokiin, usein leipäjuuston kyytipoikana tarjottavaksi hilloksi.
Viime vuosina tuotevalikoima on laajentunute simerkiksi lakasta valmistettaviin viineihin, likööreihin ja hillakastikkeisiin.
Pohjoisen vitamiinipommi kelpaa myös kosmetiikan valmistukseen.
Kosmetiikkavalmistaja Lumene markkinoi ulkomaillekin ihonhoitotuotteita, joihin on käytetty hillan siemenistä eristettyä lakansiemenöljyä.