Katastrofi on tulossa ensi tiistaina: televisiolähetykset katkeavat pariksi tunniksi päiväsaikaan Oulun ja Pudasjärven suunnalla jonkin tarkastuksen takia. Onneksi asiasta on pystytty varoittamaan yleisöä, kuten monista muistakin kansallisista vaaroista, esimerkiksi siitä, että Helsingin Vuosaaressa jotkin liikennevalot eivät toimi varttituntiin.
Ylen julkisen palvelun tehtävä tosin tulee kunnolla hoidetuksi vasta sitten, kun puolen tunnin välein kuulutetaan, ettei Selkoskyläntien ja Erkkolantien risteyksessä Lesovaarassa ole liikennevaloja ollenkaan.
Mutta takaisin tähän pimeään tiistaihin. Miten siihen pitäisi varautua ja mitä kansalaisen on tehtävä, jos ja kun televisiosta ei näy kuvaa ollenkaan?
Ensiksikin on tietysti muistettava, että tässä tapauksessa ei pidä ryhtyä hakkaamaan ja potkimaan vastaanotinta eikä edes digiboksia, sillä tällä kerralla syy ei ole niissä. Normaaliin raivoamiseen ei ole tarvettakaan, jos ennakkovalmistautuminen on hoidettu kunnolla. Siihen on monia keinoja, esimerkiksi se, että pohjustaa lähetystauon juhlimalla muutaman päivän putkeen oikein perusteellisesti, tai pakottamalla itsensä katsomaan koko yön kaikki mahdolliset ohjelmat joita toosasta tulee. Sen jälkeen uni maistuu niin hyvin, että tiistaipäivän voi nukkua sikeästi, jolloin ei edes huomaa television olevan pimeänä.
Jos tähän ei ole mahdollisuutta, kannattaa nauhoittaa riittävästi ohjelmia etukäteen, sillä nauhoituksia Ylekään ei pysty
pimentämään, jos vain sähkölasku on maksettuna.
Melkein jokaisella tietysti onkin tallella jo ennestään vähintään pari sataa jaksoa Salattuja elämiä, ja vaikka monet roolihenkilöt ovat niissä vielä hengissä ja muutamat lähes täysipäisiä, noita vanhoja nostalgisia jaksoja voi kyllä katsella muutaman tunnin, päivän tai viikon. Tarvittaessa niitä voi pyörittää hidastettuina, jolloin ääni ei kuulu. Siitä saa rattoisan seurapelin, kun katsojat yrittävät kilpaa muistella, mitä juuri tuossa kohdassa sanottiin.
Ennen taukoa ehtii vielä nauhoittaa tuntitolkulla myös Berliinin MM-kisalähetyksiä, erityisesti suomalaisten saavutuksia. Ne ovat siinä mielessä edullisia, ettei niitä uudelleen katsottaessa tarvita hidastusta, joskin ääni on ehkä viisasta vääntää pois. Jos sen sijaan nauhalla sattuu olemaan Usain Boltin juoksua, siinä hidastusta kannattaa käyttää, koska silloin meno näyttää jotakuinkin normaalilta.
Kaiken kaikkiaan television pimenemistä ei kannata kohtuuttomasti pelätä. Sellaista on sattunut aikaisemminkin, ja useimmat katselijat ovat siitä selvinneet hengissä.
Kansainväliset asiantuntijat ovat laskeneet, että vaikka televisio olisi pimeänä kymmeneltä miljoonalta ihmiseltä kokonaisen vuorokauden, heistä menehtyy tuona aikana vain noin 250. Luku kieltämättä näyttää äkkiseltään suurelta, mutta prosentteina se on pieni, suunnilleen samaa luokkaa kuin auringonpimennysten aikana, eikä ole edes varmaa, johtuvatko kaikki kuolemantapaukset television pimenemisestä.