Suomesta tuskin tulee bioetanolin vientimaata vuoteen 2010 mennessä, vaikka pääministeri niin haluaisikin. Biopolttoaineiden kehittämistä ja tuotantoa on syytä kiirehtiä, mutta perusteetonta toiveikkuutta ei kannata lietsoa.
Öljy pitää pystyä korvaamaan kokonaan kotimaisilla biopolttoaineilla, määrittelee pääministeri Matti Vanhanen Suomen energiapolitiikan tavoitteen. Hän haluaa Suomesta myös merkittävän biopolttoaineen viejän. Näkemyksiään energiapolitiikasta Vanhanen valotti 90-vuotiaan Maaseudun Tulevaisuuden juhlanumerossa keskiviikkona.
Vanhasen ohella kaksi muuta keskeistä vaikuttajaa, valtiovarainministeri Eero Heinäluoma sekä kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen ovat kiirehtineet biopolttoaineiden käytön lisäystä. Samaan suuntaan on puhunut myös suurimman oppositiopuolueen kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen.
Tavoite on hyvä, kun öljyn hinta maailmanmarkkinoilla näyttää vain kohoavan kohoamistaan. Tämänhetkinen maltillinen hinta on tilapäinen. Hinta nousee vääjäämättä siitä yksinkertaisesta syystä, että kohtuullisin kustannuksin hyödynnettävät öljylähteet ehtyvät hiljalleen.
Pääministerin aikataulu on kuitenkin liian toiveikas. Hän odottaa puusta ja ruokohelvestä valmistettavan bioetanolin tuotantotekniikan olevan käytössä vuoteen 2010 mennessä, jolloin tuotantomahdollisuus "räjähtäisi". Todellisuudessa Suomella on kiire täyttää vuoteen 2010 mennessä EU:n tavoitteeksi asettama biopolttoaineen 5,75 prosentin osuus liikennepolttoaineiden energiasisällöstä. Kotimaista tuotantoa nykymenetelmin on edistettävä vauhdikkaasti, jotta ei jouduta turvautumaan tuontietanoliin.
Asiantuntijoiden arvion mukaan etanolin ns. toisen polven tuotantomenetelmät saadaan Suomessa käyttöön aikaisintaan 2015. Siihen saakka on käytettävä nykyisiä, lähinnä ohraa raaka-aineena hyödyntäviä menetelmiä. Niiden varassa Suomessa jäädään pääministerin arvion mukaan bensiinin korvaamisessa 5--6 prosentin tasolle. Arvio vaikuttaa realistiselta.
Meillä etanolin käyttö liikenteessä on valtavasti jäljessä Ruotsista, jossa myydään E85-polttoainetta jo yleisesti. Se sisältää 85 prosenttia etanolia, 15 prosenttia bensiiniä. Ruotsi turvautuu kuitenkin suurelta osin etanolin tuontiin ja on siksi huono esimerkki. Maailman mitassa Brasilia on suuri etanolin viejä, mutta siellä tuotantoketju on ekologisesti varsin epäilyttävä.
Kuuma kysymys on kaiken lisäksi se, kuinka pitkälle etanolin valmistuksessa ja sen raaka-aineiden peltoviljelyssä kannattaa edetä vai olisiko viisaampaa alun alkaen panostaa biodieselin valmistukseen. Nykyisten dieselmoottorien hyötysuhde on bensiinimoottoreita selvästi parempi. Päästötkin ovat kutistuneet tekniikan kehittyessä.
Jos vientiin halutaan todella päästä, tuotannon pitää kyetä kilpailemaan maailmanmarkkinoilla ilman yhteiskunnan tukea. On mahdoton ajatus, että suomalaisten veromaksajien tuella kasvatetusta raaka-aineesta valmistettaisiin vientiin edullisia liikennepolttoaineita. Suomalaiset ovat tottuneet lihottamaan valtion kassaa erilaisilla liikenneveroilla, mutta ulkomaista liikennettä heitä ei pidä panna maksamaan.
Vanhanen sanoi haastattelussaan lehtien lukemisen jäävän kiireessä vähiin. Sen huomaa. Lehdissä on viime aikoina käsitelty monipuolisesti biopolttoaineisiin liittyviä pulmia. Lehtiä seuraamalla pääministerille olisi muodostunut realistisempi kuva biopolttoaineiden roolista.