Kaleva uutisoi (22.10.) opiskelijoiden jakautumisesta yliopistoihin ylioppilaskoearvosanojen pohjalta. Jutussa sivuttiin myös tulevaa korkeakoulujen pääsykoeuudistusta.
Minun on pakko rikkoa tämä tutkimusten, uudistusten ja tilastojen pilvilinna ja palauttaa se todellisuuden harmaille asfalttikentille.
Jutussa kerrottiin Oulun yliopiston toteuttamasta Avain-tutkimusryhmän tutkimuksesta, joka keräsi tietoja vuosina 2013–2015 kirjoittaneiden arvosanoista ja yliopistoihin valituista.
Tutkimus on ajalta, jolloin yliopistoihin valittiin pääsykokeesta ja yo-kirjoitusten arvosanoista koostuvalla yhteispistemäärällä. Sen käyttämät tiedot ovat myös ajalta ennen ensikertalaiskiintiöiden käyttöönottoa.
Kuinka tutkimus voisi kertoa mitään valintatilanteesta pääsykoeuudistuksen jälkeen?
Esimerkiksi lääketieteellisen valitaan reilu sata opiskelijaa yliopistoa kohden. Eikö pelkän yo-kokeen perusteella tehdyssä valinnassa valikoidu yli tuhannesta hakijasta neljän laudaturin opiskelijat? Mitä mahdollisuuksia M:n paperit omaavalla on uudistuksen jälkeen? Se on L:n ja E:n jälkeen nokkimisjärjestyksessä vasta kolmas.
Ennen uudistusta huonoja yo-tuloksia pystyi kompensoimaan panostamalla pääsykokeisiin. Jos uudistuksen jälkeen mokaan stressin takia yo-kokeissa, jotka eivät kerro osaamisestani kuin murto-osan, voin heittää haaveet korkeakouluopinnoista.
Yo-koe ei esimerkiksi kerro, osaanko lääkärinä ottaa potilaan huomioon, rauhoitella itkevää lasta ennen toimenpidettä tai miten itse käyttäydyn yllättävissä tilanteissa. Yo-koe kertoo, että osasin opetella kasan kirjoja ulkoa.
Pääsykoeuudistusta perustellaan sillä, että yhä useampi ylioppilas pääsisi heti jatko-opintojen pariin eli nopeammin työmarkkinoille ja maksamaan veroja. Toivottavasti työmarkkinoilla on vapaita paikkoja kaikille. Tällä hetkellä vain yksi kolmannes jatkaa heti opintojaan.
Onko tässä luvussa otettu huomioon, että merkittävä osa ikäryhmästä siirtyy asepalvelukseen vähintään 165 päiväksi? Välivuoden pitäminen on myös oman kokemukseni mukaan yhä useammin vapaaehtoinen valinta. Nuoret eivät jaksa kolmen hektisen lukiovuoden jälkeen jatkaa lukemista seuraavassa oppilaitoksessa.
Mikään ei ole mustavalkoista. Vaikka uudistus korjaa pääsykokeisiin valmistavista kursseista syntyneen bisneksen, se luo samalla joukon uusia ongelmia. Se ei poista pääsykokeista syntyvää stressiä, vaan siirtää sen toisaalle. Kun yo-kirjoitusten tuloksista tulee valinnan peruste, siirtyy stressi kirjoituksiin. Ihan kuin sitä ei olisi jo nyt tarpeeksi.
Uusi tilanne pitää huolen, että voin stressata hiukset päästäni, kun käyn sotaa tuhansien muiden lukiolaisten kanssa viidestä prosentista laudatureja.
Aurora Kössö
lukiolainen
Oulu
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.