Aurinkoa palvotaan hiekkarannoilla sankoin joukoin, mutta harva kertoo iloitsevansa pilvisestä säästä. Brittiläinen Gavin Pretor-Pinney kyllästyi pilvien saamaan negatiiviseen huomioon ja päätti ryhtyä pilvien puolustajaksi. Idea ei nähtävästi ollut täysin tuulesta temmattu, sillä hänen kolme vuotta takaperin perustamaansa Pilvenpalvontaseura (The Cloud Appreciation Society) sai heti innostuneen vastaanoton. Suomessa pilvien bongaus on vielä uutta, mutta maailmanlaajuisesti seuraan on liittynyt jo yli 3 300 jäsentä.
Pilvenpalvontaseura lupaa manifestissaan korostaa pilvien tärkeyttä ja taistella "sinitaivasajattelua" vastaan. Seura myös muistuttaa pilvien rauhoittavasta ja sielua ravitsevasta vaikutuksesta. "Ken pohtii pilvissä havaitsemiaan hahmoja, säästää paljon psykoanalyysilaskuissaan."
Pilvien katselu on Pretor-Pinneyn mielestä helppo ja halpa harrastus, sillä puuhasta voi nauttia kuka vain ja koska vain. Se ei vaadi kallista välineistöä, ja taivaankannen tilanteen saa tarkistettua lounastauonkin aikana. Pilvibongaaja voi harjoitella eri pilvityyppien tunnistamista tai vaihtoehtoisesti huvitella hauskoja hahmoja etsimällä.
Bongaukseen kunniahimoisemmin suhtautuvien kannattaa suunnata esimerkiksi peltoaukeille.
"Kaikki paikat, joista näkee kauas, ovat hyviä pilvien bongaamiseen. Oulun seudulla tällaisia paikkoja ovat peltoaukeiden lisäksi merenranta ja tornit", kertoo oululaisen tähtitieteellisen yhdistyksen Arktoksen puheenjohtaja Kari Tikkanen.
"En varsinaisesti ole pilvibongari, mutta olen merenrannassa liikkuessani kiinnittänyt huomiota yllättävään ilmiöön. Olen huomannut, että pilvet tekevät Pohjanmeren muodon."
Pilvet ovat pisaroiksi tai jääkiteiksi tiivistynyttä vesihöyryä. Pieni, usein auringon säteilystä johtuva, ilman nouseva liike synnyttää kumpu- ja kuuropilviä. Säärintamat tai maaston muodot taas synnyttävät laajoja ilmavirtauksia ja pilvikerroksia. Pilvet häviävät ilman kuivuessa. Myös tuuli hajottaa pilviä.
Pilvillä on tärkeä merkitys maapallon kannalta. Ne tuottavat sadetta ja suojaavat maata auringolta. Vaikka pilvet näyttävät keveiltä ja pehmoisilta, keskikokoinen kumpupilvi on todellisuudessa 80 norsun painoinen. Kuuro- tai ukkospilvi voi olla kookkaampi kuin Mount Everest ja laskelmien mukaan sisältää energiaa kymmenen Hiroshiman atomipommin verran. Ei siis ihme, että pilviä on monissa kulttuureissa pidetty jumalallisina olentoina tai niiden asuinpaikkoina.
