Turkki on selvinnyt esimerkillisesti vuoden 2001 talouskriisistä. Vuonna 2002 valtaan tulleen AK-puolueen hallituksen talousuudistuksia on kiitelty parhaimpina vuosikymmeniin.
Pilviä on kuitenkin näkynyt Turkin taivaalla. Liiran arvo suhteessa dollariin on heikentynyt noin 20 prosenttia viime kuukausien aikana. Inflaatio nousi kesäkuussa kaksinumeroiseksi lähes kahden vuoden tauon jälkeen. Turkin keskuspankki arvioi inflaation olevan vuoden lopussa noin 9--10 prosenttia, vaikka tavoite on 5 prosenttia.
"Turkin talous on käynyt läpi kovia aikoja, mutta takaisin kuilun reunalle ei olla menossa", investointipankki Merrill Lynchin analyytikko, itsekin turkkilainen, Mehmet Simsek sanoo.
Maailmantalouden vaihtelut tuntuivat Turkissa kovemmin kuin muissa kasvavissa markkinatalouksissa. Simsekin mukaan syyt löytyvät muun muassa Turkin suuresta vaihtotaseen vajeesta ja yliarvostetusta liirasta.
Vajeen odotetaan supistuvan maltillisesti. Apua tulee muiden muassa liiran korjausliikkeestä. Lisäksi Turkki on alkanut saada lisää suoria ulkomaisia investointeja. Kansainvälisessä vertailussa Turkin sijoitus investointien kohdemaana on vuosia ollut huono taloudellisen ja poliittisen epävakauden vuoksi.
Ilmapiiri näyttää nyt suotuisalta, sillä tänä vuonna suorien ulkomaisten investointien arvioidaan kohoavan yli 20 miljardiin dollariin eli vajaaseen 16 miljardiin euroon.
"Vajeen koheneminen on tosin todennäköisesti vaatimatonta, sillä energian hinnat pysyttelevät korkealla", Simsek ennakoi.
Talouskasvu heikkenemässä
Turkki on kasvattanut talouttaan euroaluetta paljon nopeammin. Viime vuodet Turkin talouskasvu on ollut keskimäärin 7,5 prosenttia vuodessa. Turkin talouskasvu tulee Simsekin mukaan kuitenkin heikkenemään. Ensi vuodelle Simsek povaa noin 4 prosentin talouskasvua. Vauhtia hidastaa rahapolitiikan kiristäminen: Turkin keskuspankki on nostanut avainkorkoja kolmeen otteeseen. Yhtenä talousmoottorina Turkissa hyrrännyt rakennusbuumi näyttää olevan päättymässä.
"Turkin taloudessa on silti enemmän dynamismia kuin monessa euroalueen maassa", Simsek huomauttaa.
Turkin hallituksen talouspolitiikka saa Simsekiltä kiitosta: neljän viime vuoden aikana hallitus on lähestulkoon toteuttanut sijoittajan toivelistan. Listalta löytyvät kiitettävä finanssipolitiikka, valtionyritysten yksityistämiset sekä vero- ja sosiaaliturvauudistukset. Turkki on myös toteuttanut Kansainvälisen Valuuttarahaston IMF:n kanssa solmimaansa vakautusohjelmaa. Ohjelma on Turkin talouden kehitykselle merkittävä.
Positiivista on myös se, että Turkissa on paljon työ- ja ostovoimakykyistä väkeä, pankkisektori on terve, valuuttakurssi kelluu ja poliittinen tilanne on vakaa.
Mallia muulle muslimimaailmalle
EU on ollut Turkin uudistustien kiinnekohta, vaikka neuvottelujen EU-jäsenyydestä odotetaan kestävän pitkään. Poliittisten jännitteiden on arveltu heijastuneen epävarmuutena myös talouteen. Jännitteitä on tullut Turkissa ensi vuonna pidettävistä presidentinvaaleista ja Kyproksen kysymyksestä.
"Emme odota EU:n keskeyttävän neuvotteluita Kyproksen kysymyksen vuoksi", Simsek sanoo.
"Tärkein kysymys pitkällä tähtäimellä on se, kyetäänkö Turkin EU-prosessi pitämään elossa", hän jatkaa.
Simsek muistuttaa, että neuvottelut EU-jäsenyydestä ovat tärkeä ankkuri taloudellisissa ja poliittisissa uudistuksissa. Maan tulevaisuudelle on tärkeää myös poliittisen tasapainon säilyminen ja tiukan talouspolitiikan jatkaminen.
"Tietenkään Turkki ei ole valmis, vaan sitä pitää auttaa", hän sanoo Turkin EU-tiestä.
Simsekin mielestä Euroopalla on oiva mahdollisuus luoda Turkista esimerkki muulle muslimimaailmalle.
"Auttamalla Turkkia laittamaan asiansa kuntoon se voisi näyttää, että suvaitsevaisuus, vauraus ja demokratia ovat paljon kannattavampia kuin terrorismi", Simsek huomauttaa.