Hetkellä, jolloin Euroopan unionin pitäisi pystyä toimimaan yhtenäisenä, sen jäsenmaat ovat pakolaiskriisin hoidossa sortuneet välistävetoihin, vastuun kartteluun ja unionin perusperiaatteiden kyseenalaistamiseen.
Etulinjassa turvapaikanhakijoita vastaanottava Kreikka on ajautumassa pääministerinsä sanoin ”ihmisvarastoksi”. Tulijoiden suuren osan matka pysähtyy nyt teräsaitoihin Kreikan pohjoisrajalla.
Kreikkaan on tänä vuonna saapunut jo 110 000 turvapaikanhakijaa, yhtä paljon kuin viime vuonna kesäkuun loppuun mennessä.
Jäsenmaiden haluttomuudesta yhteisiin ratkaisuihin kertoo esimerkiksi tämän kuun puolivälissä pidetty Visegrad-maiden tapaaminen. Unkari, Puola, Tshekki ja Slovakia varoittivat ensin ”uusista Euroopan jakolinjoista”. Sen jälkeen maat ilmoittivat tarjoavansa Balkanin valtioille tukea, jotta nämä voivat tukkia tehokkaammin Kreikan-vastaiset rajansa.
Unioni ei saa nyt jättää vaikeuksissa olevaa Kreikkaa yksin myrskyn silmään. Edessä voi muuten olla vakava humanitaarinen kriisi EU:n omalla maaperällä.
EU näyttää menettäneen toimintakykynsä juuri kun sitä eniten tarvittaisiin. Unionin johtajilla on mahdollisuus ottaa ohjat käsiinsä ko-kouksessaan 7. maaliskuuta, mutta kohtaamiselta on vaikea odottaa suuria.
Unkari on esimerkiksi pääministerinsä Viktor Orbanin suulla ilmoittanut järjestävänsä kansanäänestyksen turvapaikanhakijoiden pakkojaosta unionimaiden kesken. Yhteisvastuulle pyllistävä Orban johtaa maata, joka on EU-jäsenyytensä aikana saanut unionilta kymmenien miljardien eurojen tuet.
Ihmisvirran rauhoittajaksi toivotaan ennen kaikkea kahta asiaa, lyhyellä jaksolla Turkin kanssa tehtävää sopimusta, jonka perusteella se pysäyttäisi lähimaidensa pakolaiset alueelleen.
Pysyvämmän ratkaisun toisi sodan päättyminen Syyriassa ja olojen rauhoittuminen Irakissa, Afganistanissa sekä Libyassa. Rauhan ja vakauden syntyminen vie kuitenkin vähintään vuosia.
Ihmisen liikkeellelähdössä on kaiken lisäksi kyse muustakin kuin turvan hausta. Sadattuhannet tulijat etsivät yksinkertaisesti parempaa elämää itselleen ja perheilleen. Tämä muutto voi jatkua vielä pitkään senkin jälkeen kun rauha jo vallitsee kriisialueilla.
Europol arvioi, että ihmissalakuljettajat keräsivät viime vuonna jopa kuuden miljardin euron voitot. Tämä rikollisuus tarvitsee uusia lähtijöitä, muitakin kuin turvaa aidosti hakevia.
Suomen itärajan tilanteen muutoksesta saatiin loppuviikosta parikin merkkiä. Ensiksi Venäjän turvallisuuspalvelu FSB pidätti Kantalahdessa joukon Suomeen pyrkiviä turvapaikanhakijoita. Perjantaina presidentti Vladimir Putin kehotti FSB:tä tiukentamaan Venäjältä Euroopan maihin suuntautuvien pakolaisvirtojen valvontaa.
Tiukennus olisi helpotus Suomelle ja hälventäisi pahimpia uhkakuvia. Euroopan laajuista tilannetta se ei kuitenkaan muuttaisi.
Pääkirjoitus