Pienten lasten vanhemmat tietävät, kuinka hankalaa ja haasteellista lääkkeen antaminen perheen pienimmille voi olla. Maailmalla ja osassa Eurooppaakin lapsen lääkitseminen sujuu huomattavasti helpommin kuin Suomessa, sillä markkinoilla on muutamia lääketehtaiden erityisesti lapsille kehittämiä lääkemuotoja.
Esimerkiksi pienet syöpäpotilaat saavat kipulääkettä imeskelemällä kirsikanmakuista lääketikkaria.
Saksassa taas on kehitetty lääkepilli, jonka kautta lääkerae pudotetaan lapsen lempijuoman sekaan. Tanskassa tarjolla on lusikkaan annosteltu lääke, johon lisätään vettä. Näin saatu geelimäinen lääkeannos on helppo nielaista.
Suussa liukeneva polymeerikalvo on jo käytössä Suomessakin, mutta sen ongelma on lääkkeen maun peittäminen. Pieniin liuskoihin ei myöskään saa suuria lääkeannoksia.
Toinen Suomeenkin ennättänyt ja yleisin lastenlääke on puolestaan suussa liukeneva huokoinen tabletti. "Suomessa markkinat ovat pienet, ja lapsille löytyy vähän omia lääkkeitä, joita voi löytyä taas jostakin muualta", tietää teollisuusfarmasian professori Anne Juppo Helsingin yliopistosta.
Maailmalla lasten lääkkeistä löytyy myös tutkimustietoa, mutta silti kansainvälinen lääketeollisuus valmistaa niitä nihkeästi. "Syitä ovat kiire, rahalliset resurssit ja lastenlääkemarkkinoiden pienuus, eli raha ratkaisee", Juppo listaa. Isoissa yrityksissä lastenlääketutkimusta tehdään ja lisäksi sitä ulkoistetaan entistä enemmän pienempiin yrityksiin. Jupon mukaan EU:n alueella tämä kehitys on vasta alkamassa.
"Takataskussa tietoa ja tutkimuksia siis on, joten osaamista löytyy. Näitä tietoja ei julkaista, jos lääkettä ei ole tutkittu lapsilla, ettei kukaan pääse syyttelemään", Juppo perustelee ristiriitaista käytäntöä.
Häntä ällistyttää se, että lääkeinnovaatioita on jonkin verran tarjolla leikki-ikäistä vanhemmille lapsille, mutta keskosille ja vastasyntyneille huomattavasti vähemmän.
Nykyisellään lapsille annettavat lääkkeet ovat yleensä aikuisten lääkkeistä murskattuja rakeita tai annosjauheita. Tämä ei ole ongelmatonta, sillä aina aikuisten lääkevalmisteet eivät sovi lapselle.
"Jos lääkeaine on tabletti, se hajoaa aina herkimmin nesteessä. Lisäksi oikean annoksen tekeminen vaatii äärimmäistä tarkkuutta", Juppo kuvailee. Lapsen elimistö reagoi lääkkeeseen eri tavalla kuin aikuisen. Herkimpiä ovat vastasyntyneet ja vauvat.
Jupon mukaan huonoin lääkevaihtoehdoista on tabletin puolittaminen, koska annos voi vaihdella huomattavasti.
Aikuisille kehitetyissä lääkkeissä voi olla lapsille vaarallisia tai myrkyllisiä säilytysaineita, liuottimia, väriaineita ja pinta-aktiivisia aineita.
"Tarkoitus ei ole pelotella, mutta osa apuaineista voi olla pienille lapsille jopa myrkyllisiä. Terve järki on tässä unohtunut, tai ainakin lääkkeet on kehitetty muille kuin lapsille", toteaa Anne Juppo.
Jupon mukaan Suomessakin lastenlääketutkimusta tehtiin ahkerasti 1990-luvun alkupuolella. "Sitten lopahti intressi ja rahoitus. Nyt lapset ovat jälleen in ja innostus on herännyt uudelleen."