Pilkka osuu verkon nilk­kaan

Onko Suomessa keksitty aikakone, jolla on matkustettu takaisin 1960-luvulle? Tätä kysyvät niin kirkon työntekijät kuin tutkijatkin. Tampereella alkaa syksyllä oikeudenkäynti jumalanpilkasta eli nykylain mukaan uskontorauhan häiritsemisestä.

Salamasotaa. Suomen kulttuuri-ilmapiiri leimahti liekkeihin 1960-luvun puolivälissä, kun kirjailija Hannu Salamalle luettiin syyte jumalanpilkasta. Kuva Helsingin tukimielenosoituksesta 1965.
Salamasotaa. Suomen kulttuuri-ilmapiiri leimahti liekkeihin 1960-luvun puolivälissä, kun kirjailija Hannu Salamalle luettiin syyte jumalanpilkasta. Kuva Helsingin tukimielenosoituksesta 1965.
Kuva: Lehtikuva/arkisto

Onko Suomessa keksitty aikakone, jolla on matkustettu takaisin 1960-luvulle? Tätä kysyvät niin kirkon työntekijät kuin tutkijatkin. Tampereella alkaa syksyllä oikeudenkäynti jumalanpilkasta eli nykylain mukaan uskontorauhan häiritsemisestä.

Tamperelainen mies on apulaisvaltakunnansyyttäjän Jorma Kalskeen nostaman syytteen mukaan lähetellyt internetin verkkosivun keskustelupalstalle viestejä, joissa on pilkattu ja häväisty Jumalaa sekä useiden eri kirkkokuntien pyhiä instituutioita.

"Tämä on yllättävää, täytyy myöntää. Jumalanpilkassa on vähän vanhahtava sävy. Väkisinkin tulee mieleen 1960-luku ja Hannu Salaman oikeudenkäynti Juhannustansseista", sanoo Karjasillan seurakunnan pappi Juha Vähäkangas.

Vähäkangas kuitenkin lisää, että jos lakia on rikottu, niin syytteeseen siitä Suomessa pitää joutua.

Kuusi vuotta sitten jumalanpilkkaa koskeva säännös säilyi rikoslaissa.

Lain mukaan julkinen Jumalan pilkkaaminen on laitonta ja niin tekevä syyllistyy uskontorauhan rikkomiseen.



Kyse ei ole
Jumalasta


Jumalanpilkasta aiheutuvaa syytettä pitää hämmästyttävänä myös Turun yliopiston uskontotieteen dosentti Ilkka Pyysiäinen.

Pyysiäise mielestä tasavallassa kaivetaan kummallisella tavalla menneisyyttä ulos kaapista, mikäli syytteen taustalla todella on suora, uskonnollisiin tunteisiin kohdistunut jumalanpilkka.

"Suomi on moniarvoinen maa ja täällä on uskontoja niin paljon, että jonkun Jumalaa tullaan pilkanneeksi koko ajan. Poliisi saisi juosta tutkimassa vain näitä, jos kaikkeen tartuttaisiin", Pyysiäinen maalaa.

Pyysiäinen arvelee, ettei luterilaisen kirkon johto ole kovin innoissaan tulevasta oikeudenkäynnistä. Hänen mukaansa syyte on nostettu ennen muuta internetin sisällön suitsemiseksi.

"Uskonto on yksi tapa, jolla haetaan rajoja internetille uutena tiedotusvälineenä. Kukaan ei hätkähtäisi, jos joku haukkuisi omalla nimellään tv-ohjelmassa Jumalaa."



Tervetullut
syyte


Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske on ottanut harkitusti syytteen aiheeksi uskontorauhan rikkomisen.

Tarkoitus on hakea oikeudesta ensimmäinen päätös sille, mitä internetissä saa levittää, arvelee informaatio- ja teknologiaoikeuden professori, varatuomari Jukka Kemppinen.

"Erittäin harkittu teko, järkevä ja tervetullut. Syytteen olisi voinut nostaa myös rasismista eli kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan, mutta uskontorauha on suppeampi ja selkeämpi väline syyttäjän kannalta", Kemppinen pohtii.

Jumalanpilkka näyttää olevan syyttäjälle keppihevonen. Syyttäjän mukaan keskustelupalstalla mellakoinut mies esti tahallaan muita ihmisiä käyttämästä palstaa.

Samalla mies aiheutti taloudellista vahinkoa teleyhtiölle.

Internetille on jo pitempään haluttu vakiintuneita rajoja muun tiedonvälityksen tapaan.

"Internetin keskustelusivusto ja vaikkapa sanomalehti Kaleva ovat toisiinsa rinnastettavia välineitä juridisesti. Tämä halutaan nyt tehdä selväksi", Jukka Kemppinen sanoo.

Ilmoita asiavirheestä