Joululehtimarkkinoilla oli 1900-luvun alussa valinnanvaraa: uskonnollisia ja aatteellisia lehtiä, ylellisiä taide- ja kulttuurijulkaisuja, sanoma- ja aikakauslehtien erityisiä joulunumeroita.
"Joululehdet olivat muita aikansa julkaisuja kunnianhimoisemmin toteutettuja, ja tavallinen kansa pääsi näin tutustumaan aikakauden parhaisiin sanankäyttäjiin ja kuvantekijöihin", hoksauttaa Kilpisjärvellä asuva kansatieteilijä, FL Sirpa Karjalainen, joka juuri palkittiin vuoden 2003 Ämmä-palkinnolla.
Monet ovat ne painokuvat, jotka kansa on leikannut joululehdistä pirtin seiniä koristamaan.
Värikäs Joulukontti
Yksi Karjalaisen "loistojoululehdeksi" nimittämistä lapsille suunnatuista julkaisuista oli oululaissyntyisen kirjailijan Teuvo Pakkalan toimittama Joulukontti.
"Se oli iloisen värikäs lehti. Uskonnollisen paatoksen ja raittiuspropagandan sijaan Joulukontti julkaisi hauskoja runoja ja satuja. Lehden avustajat olivat toinen toistaan nimekkäämpiä: Anni Swan, Maila Talvio ja Immi Hellén..."
Vuonna 1907 Joulukontti muuttui lastenlehti Pääskysen joulunumeroksi nimeltään Pääskysen Joulukontti.
Herkkuaihe odottaa
Sirpa Karjalaisella on tekeillä väitöskirja varhaisista joululehdistä ja niiden luomista joulun ideaaleista.
Vaikka joululehtien julkaiseminen oli paljolti puhdasta liiketoimintaa, niiden avulla tehtiin myös tärkeää kansanvalistustyötä. Lisäksi lehdet viihdyttivät lukijoitaan, Karjalainen kirjoitti On jouluaatto -kirjassaan (WSOY 2000), jossa hän käsitteli joululehti-ilmiötä.
"Joululehdet ovat herkkuaihe. Kirjassa on poimittu vain rusinat pullasta. Siinä on vain pieni osa tutkimuksesta", hän painottaa.
Karjalainen sai viime huhtikuussa Kulttuurirahaston Lapin rahastolta 3 800 euron apurahan väitöskirjansa loppuun kirjoittamisen. Nyt hän kertoo, ettei ole vielä ottanut apurahaa ulos.
"Tulin Lappiin viisi vuotta sitten hyvällä ajatuksella, että vietän täällä kaksi sapattivuotta enkä tee mitään. Nyt huomaan yhtäkkiä, että minulla on kaksi tai kolme virkaa. Otan apurahan ulos vasta sitten kun rupean väitöskirjaa todella tekemään", sanoo työllistetty tutkija.
Maaliskuusta asti Sirpa Karjalainen on toiminut kieltenopettajan viransijaisena Kilpisjärven koulussa. Ja näillä näkymin sijaisuus jatkuu vielä.
Ei ikäwälle tuulelle
Joululehdet olivat usein totisen uskonnollisia, hartaita ja paatoksellisia. Mutta alusta asti niiden joukossa ilmestyi myös humoristisia pilalehtiä.
"Yhtenäisessä hymistelyssä kuului pientä soraääntä. Jo 1800-luvun lopulla oli niitä, jotka pistivät joulun läskiksi."
Karjalaisen mukaan pilalehtien tekstit olivat kaskumaisen lyhyitä ja kuvituksena käytettiin pilapiirroksia.
"Monesti huumorilehtien nimet liittyivät eläimiin kuten Jul-bocken, Joulu-pässi, Joulu-porsas ja Joulukärpänen. Joulu-pukki ja Joulupukki-nimisiä lehtiä oli hyvin paljon. Huumorilehtien perinne on jatkunut ihan viime vuosikymmeniin saakka. Minäkin muistan vielä omasta lapsuudestani Ari Joutsin Joulukärpäsen."
Huumorilehdissä pilkattiin joulukauppoja ja tavararunsautta. Raittiusintoilijoille naurettiin säälittä. "Joulu-pukki mainosti olevansa pilalehti jouluksi kaikille, jotka eivät ole ikäwällä tuulella."
Karjalainen muistuttaa, että toinen lehtityyppi, jossa joulua pilkattiin tai siihen suhtauduttiin kriittisesti, olivat poliittiset joululehdet, joita ilmestyi 1920- ja 30-luvuilla.
Lapin raukat rajat
Etenkin uskonnolliset joululehdet julkaisivat kuvauksia Aasian ja Afrikan lähetyskentiltä.
"Melkein yhtä kaukainen, uteliaisuutta herättävä ja hiukan pelottavakin maan ääri oli Lappi", toteaa Karjalainen.
"Lappi nähtiin semmoisena raukkana rajana, paikkana johon jouluun liittyvää hyväntekeväisyyttä voitiin helposti suunnata Ambomaan ja muiden lähetyskenttien lisäksi. Lapin raukat rajat -fraasia käytettiin ihan säännöllisesti. Sinne vauraat rintamaitten asukkaat saattoivat osoittaa joulun hyväntekeväisyyttään."
Harmaa lehdistö
Joululehtiä ilmestyy yhä. Sirpa Karjalainen luonnehtii kotiseutu- ja kyläyhdistysten julkaisemia joululehtiä harmaaksi lehdistöksi, koska niillä on usein pikkuinen levikki.
Toinen ajan ilmiö ovat sanoma- ja aikakauslehtien joulun erikoisnumerot, erilliset joululehdet, joilla saattaa olla eri nimikin kuin emolehdellä.
"Joululehtiä ilmestyy tosi paljon, mutta minulla ei ole mitään käsitystä lukumäärästä. Kilpisjärvelläkin, mistä ei edes voi ostaa aikakauslehtiä, minulle on tullut käsiin ainakin kolme erilaista joulujulkaisua. Käsivarren-Lapissa vaikuttava lähetysyhdistys Rauhan Sana julkaisee omaa joululehteä, jonka nimi on Pohjolan joulu. Itsekin kirjoitin pikkujutun Lapin joulu -nimiseen lehteen, jonka tuotto menee hyväntekeväisyyteen."