Kiista profeetta Muhammadista julkaistuista karikatyyreistä uhkasi keskiviikkona laajeta entisestään, kun joukko eurooppalaisia lehtiä julkaisi kuvia. Profeetan kuvia julkaisivat ainakin ranskalainen France-Soir, Saksan Die Welt, italialaiset Corriere della Sera ja La Stampa sekä espanjalainen Barcelonassa ilmestyvä El Periodico.
Lehdet sanoivat tukevansa kuvasarjan alun perin julkaissutta tanskalaista Jyllands-Postenia ja sananvapautta. Osa käytti kuvia artikkeleissa, joissa kerrottiin yhä suuremmaksi paisuneesta kiistasta muslimimaiden ja Tanskan kesken.
Toimittajat ilman rajoja (RSF) -järjestö arvioi arabimaiden reaktion osoittavan, että maat eivät ymmärrä lehdistönvapauden luonnetta.
"Reaktio kertoo erittäin hyvin, mikä käsitys heillä on lehdistön ja hallituksen suhteesta, kun he pyytävät Tanskan hallitusta puuttumaan asiaan", sanoi järjestön pääsihteeri Robert Menard.
Menard katsoi, että kaikkien Euroopan maiden tulisi olla tanskalaisten tukena selkkauksessa.
Saksan journalistiliitto (DJV) asettui täysin toiselle kannalle. Liiton edustaja totesi liiton ohjeiden toteavan nimenomaan, ettei eri väestönryhmien moraalisia tai uskonnollisia tunteita loukkaavia sanoja tai kuvia tulisi julkaista. Jos Die Welt olisi halunnut valaista kiistaa lukijoilleen, se olisi voinut tyytyä yhteen ainoaan kuvaan, edustaja lisäsi.
Protestit jatkuivat
Tanskan-vastaiset protestit jatkuivat eri puolilla Lähi-itää ja levisivät myös Aasian muslimimaihin. Suurin mielenosoitus nähtiin Jemenissä, missä poliisin mukaan 80 000 naista kokoontui ilmaisemaan inhoaan Jyllands-Postenille ja muille kuvia julkaisseille tahoille.
Syyriassa Tanskan suurlähetystö evakuoitiin myöhemmin perättömäksi osoittautuneen pommiuhan vuoksi. Syyria kutsui myös Tanskan-lähettiläänsä kotiin. Gazassa mielenosoittajat polttivat jo toisena päivänä Tanskan pääministerin kuvia.
Aasiassa Indonesian muslimineuvosto tuomitsi profeetan kuvien julkaisemisen. Neuvoston pääsihteerin mukaan teko alleviivaa länsimaiden röyhkeyttä.
Tshetsheenikomentaja Shamil Basajevin kerrottiin myös tuominneen kuvien julkaisun ja harkitsevan vastatoimia.
Muslimien tueksi ilmoittautui myös Venäjän ortodoksikirkko maan muslimiyhteisön lisäksi.
"On hyvin vaarallista loukata uskonnollisia tunteita, koska ne ovat poikkeuksen syvään juurtuneita ihmisten sieluihin", sanoi Moskovan patriarkaatin edustaja Mihail Dudko.
Öljyä laineille
Tanskassa pohdittiin erilaisia keinoja, joilla valtaviin mittakaavoihin paisunut kiista saataisiin päättymään. Politiken-lehden entinen päätoimittaja Herbert Pundik ehdotti, että Kööpenhaminaan rakennettaisiin suuri moskeija kupoleineen ja minareetteineen lauhduttamaan muslimien tunteita.
Ehdotus ei kuitenkaan saanut kannatusta edes Tanskan teollisuusliitolta, joka pelkää Lähi-idästä alkaneen tanskalaistuotteiden boikotin leviävän myös Aasian muslimimaihin.
Hanke tanskalaispoliitikkojen matkasta Lähi-itään selittämään kohun taustoja ammuttiin niin ikään alas.
Kohun aiheuttaneen Jyllands-Postenin päätoimittaja Carsten Juste sanoi Berlingske Tidende -lehden haastattelussa, ettei hän olisi sallinut kuvien julkaisua, jos hän olisi tiennyt, millaiset seuraukset se saa. "Hinta on yksinkertaisesti ollut liian korkea", hän sanoi ja valitti erityisesti viattomien sivullisten saamia uhkauksia.