Kukaan ei olisi uskonut, että kahdentoista profeetta Muhammedia esittävän pilakuvan julkaiseminen tanskalaisessa Jyllands-Posten-lehdessä viime lokakuussa voisi johtaa kansainväliseen kriisiin, joka on paisunut suorastaan irvokkaisiin mittasuhteisiin.
Tammikuun lopulla Saudi-Arabia ja pian sen jälkeen Kuwait reagoivat boikotoimalla Tanskasta tuotuja tuotteita. Boikotti osui pahimmin maidonjalostuskonserni Arlaan, joka on jo kärsinyt suuria taloudellisia menetyksiä.
Arabiankielisen Al-Jazeera-televisiokanavan välityksellä raivo levisi kulovalkean tavoin Saudi-Arabiasta suurimpaan osaan Lähi-itää, jossa raivostuneet islaminuskoiset mielenosoittajat polttavat nyt Tanskan lippuja ja pääministeri Anders Fogh Rasmussenia esittäviä kuvia. Irakissa tanskalaisia joukkoja uhataan puolestaan fatwalla. Tanskalaisia ja pohjoismaalaisia pakenee Gazasta, ja Tanskan ulkoministeriö kehottaa ihmisiä olemaan matkustamatta Lähi-itään.
Monet kyselevät, oliko kahdentoista pilakuvan julkaiseminen todella sen hinnan arvoinen, jonka Tanska joutuu nyt maksamaan. Onko ilmaisuvapautemme todellakin niin rajaton kuin olemme tähän saakka uskoneet? Tanskan tiedotusvälineissä tämä kysymys on nyt esillä päivittäin.
Räjähdysaltis kriisi sai alkunsa kirjailija Kåre Bluitgenin Muhammedia käsittelevästä kirjasta, jonka tarkoituksena oli tuoda tanskalaisille tietoa profeetasta. Muslimien taholta tulevia vastatoimia peläten kirjan kuvittajan nimeä ei paljastettu, sillä monet muslimit pitävät profeetan kuvallista esittämistä herjaavana.
Vastaukseksi tähän itsesensuuriin Jyllands-Posten antoi kahdentoista piirtäjän kuvata profeettaa satiiriseen sävyyn muun muassa terroristina, jolla on pommi turbaanissaan.
Tanskan muslimijärjestöt reagoivat hyvin närkästyneesti ja vaativat lehteä esittämään anteeksipyynnön. Jyllans-Postenin päätoimittaja Carsten Juste torjui kuitenkin muslimien vaatimuksen ja piti kiinni lehden oikeudesta päättää itse, mitä se haluaa ilmaista.
Juste selitti, ettei pilakuvilla suinkaan ollut pyritty provosoimaan, vaan että ne olivat journalistinen projekti, jolla oli tarkoitus osoittaa, että itsesensuuri todellakin on olemassaoleva ilmiö.
Kööpenhaminassa 2000 muslimia reagoi järjestämällä Rådhusplatsenilla vastalausemielensoituksen, jossa vaadittiin, että hallitus kehottaa tiedotusvälineitä lopettamaan islamiin kohdistuvat loukkauksensa. Lisäksi syksyn aikana Jyllands-Postenin toimittajia ja henkilökuntaa vastaan on esitetty pommi- ja tappouhkauksia.
Tanskan suurimpiin islamilaisiin järjestöihin kuuluvaa Islamilaista uskonyhteisöä johtava imaami Abu Laban kääntyi muiden arabimaiden uskonnollisten johtajien puoleen. Joukko islamilaisten maiden suurlähettiläitä pyysi päästä keskustelemaan piirustuksista Tanskan pääministerin kanssa, mutta Anders Fogh Rasmussen kieltäytyi puhtaasti periaatteellisista syistä selittämästä kantaansa näille yhdelletoista suurlähettiläälle.
Fogh Rasmussenin joustamattomuus on kuitenkin herättänyt voimakasta arvostelua sekä Tanskassa että ulkomailla. Myös hänen puoluetoverinsa, entinen ulkoministeri Uffe Ellemann-Jensen on liittynyt arvostelijoiden joukkoon.
Tanskalaisille pitämässään uudenvuodenpuheessa pääministeri Fogh Rasmussen käsitteli ilmaisuvapauteen liittyviä ongelmia ja totesi muun muassa että Tanskassa on perinteenä esittää kriittisiä kysymyksiä erilaisille auktoriteeteille, olivatpa nämä poliittisia tai uskonnollisia.
"Me käytämme huumoria ja satiiria. Niin, meillä on todellakin rento suhde auktoriteetteihin. Sanoakseni asian suoraan: juuri tämä auktoriteettiuskon puuttumisen perinne, tämä tarve esittää kysymyksiä myös pysyvinä pidetyistä asioista ja tämä valmius keskustella kriittisesti ovat avanneet tien edistykselle meidän yhteiskunnassamme."
Pääministerin lausunnot eivät kuitenkaan alkuunkaan riittäneet tyynnyttämään suuttuneita ja loukatuksi tulleita muslimeja Tanskassa sen paremmin kuin arabimaissakaan. Kriisi syveni, kun Saudi-Arabia ja Kuwait päättivät julistaa kaikki tanskalaiset tuotteet boikottiin.
Tämä kriisi on myös esimerkki maapalloistumisen vaikutuksista. Huhut leviävät pikavauhtia tekstiviestien ja internetin välityksellä.
Vielä suuremman vihan lietsomiseksi Tanskaa vastaan on levitetty myös vääriä huhuja, kuten esimerkiksi että Kööpenhaminan Rådhusplatsilla poltettaisiin Koraaneja ja että tanskalaisissa lehdissä olisi julkaistu kuvia profeetasta siannaamaisena.
Tilanteeseen on tuskin odotettavissa mitään parannusta, sillä äskettäin kävi ilmi, että imaami Abu Laban ensiksi selittää Tanskan TV2:ssa haluavansa tehdä kaikkensa, jotta arabimaat lopettaisivat boikottinsa Tanskaa vastaan ja sitten sanoo Al-Jazeeralle arabiaksi esittämässään lausunnossa: "Jos islamilaiset maat päättävät boikotoida ja jos islamilaisten maiden kansalaiset katsovat velvollisuudekseen puolustaa profeettaa, meidän on syytä iloita siitä."
Jos tähän irvokkaaseen kriisiin yrittää etsiä loogista selitystä, sen juuret löytyvät kaiketi Tanskassa viime vuosina vallinneesta muukalaisvihamielisestä tunnelmasta. Muhammedista tehdyt pilakuvat olivat ehkä vain se viimeinen pisara, joka sai maljan vuotamaan yli äyräidensä.
Joulun alla toistakymmentä tanskalaista kirjailijaa protestoi maahanmuuttajiin kohdistuvia kielteisiä asenteita vastaan. EU-komissaari puolestaan varoitti, että profeetasta tehdyt pilakuvat saattaisivat yllyttää ihmisiä muukalaisvihaan, ja jouluaattona papit ilmaisivat joulusaarnassaan maanlaajuisesti tukevansa kirjailijoita näiden protestissa. Kun profeetta Muhammedia esittäviä pilakuvia katsoo tarkemmin, havaitsee myös, että ne heijastavat joitakin kaikkein tavallisimmista Tanskassa muslimeja kohtaan tunnetuista ennakkoluuloista.
Kun Berlingske Tidende -lehden päätoimittajalta kysyttiin televisiohaastattelussa 1. helmikuuta, eikö hän halunnut tukea Jyllands-Postenia niiden muiden eurooppalaisten lehtien tavoin, jotka nyt ovat julkaisseet profeettaa esittävät pilakuvat, hän vastasi: "Ilmaisuvapautta ei toki pidä käsittää ilmaisupakoksi."
Muhammed-kuvat julkaisseen Jyllands-Postenin toimitus Århusissa evakuoitiin tiistaina pommiuhan vuoksi.