Muhammed-kuvien julkaisemista seurannut jättimäinen kohu ei ole saanut Tanskaa polvilleen. Polkupyörät viilettävät omia väyliään entiseen malliin, maahanmuuttajien kebab-ravintolat saavat olla rauhassa, kulmakapakoissa hörpitään olutta suoraan pullon suusta kuten aina ennenkin.
Mutta puheenaiheista ei juuttien maassa ole näinä päivinä puutetta. Jyllands-Postenin kuvat kuohuttavat tietysti Tanskanmaallakin, jos kohta eri sävyssä kuin muualla.
Arendse Jacobi on eläkeikää lähestyvä asianajaja, joka asioi mielellään ulkomaalaisten suosimassa supermarketissa Nørrebrossa, joka on Kööpenhaminan keskustan lähellä oleva, ulkomaalaisten asuttama kaupunginosa. Jacobilta ei löydy ymmärtämystä kuvien julkaisemiselle.
"Sananvapaudesta huolimatta ketään ei saa loukata tarkoituksellisesti", Jacobi tähdentää. Hän pelkää, että Tanska tulee kärsimään jupakasta vielä pitkään.
"Muualla muistetaan vielä kauan, millä tavalla Tanskassa puhuttiin muista uskonnoista ja ulkomaalaisista. Tanskalla oli ennen maine, että se kohtelee hyvin ulkomaalaisiaan. Se on nyt mennyttä", Jacobi harmittelee.
Arendse Jacobi tosin huomauttaa, ettei ulkomaalaisvastaisuus ole Tanskassa mikään uunituore ilmiö, vaan tietyt poliitikot ja puolueet ovat jo useiden vuosien ajan käyneet ulkomaalaisten kimppuun.
"Aikaisemmin olimme antirasisteja ja tämä oli hyvä maa. On tämä vieläkin hyvä maa, mutta en ole enää ylpeä tanskalaisuudestani", Jacobi vuodattaa.
Profeetta Muhammed
kuin verotoimisto
Kortteliravintolan pöydissä muutaman olutpullollisen jälkeen löytyy toisenlaisiakin mielipiteitä.
Putkiasentaja William Demantin mielestä asia on lopulta monille tanskalaisille varsin vähäpätöinen.
"Minulle profeetta Muhammed on suurin piirtein yhtä läheinen asia kuin - hmm - verotoimisto. Tietenkin ymmärrän, mistä muslimit ovat loukkaantuneet, mutta reaktioiden laajuutta en voi käsittää. He ovat itse pilailleet kristittyjen kustannuksella kymmeniä vuosia", Demant selvittää.
Demant arvelee, että suuttuneita islamilaisissa maissa ovat vähän koulutetut ihmiset. Korkeasti koulutetuilla ja maailmaa nähneillä ei ole ongelmia tällaisten asioiden kanssa.
Hänen mukaansa Tanskassa asuvista muslimeista useimmat uskovat demokratiaan ja ovat tyytyväisiä tanskalaiseen yhteiskuntaan. "Mutta sitten on niitä, jotka uskovat vain imaameihin eivätkä ajattele omilla aivoillaan".
William Demantin mielestä on puhdasta sattumaa, että kriisi puhkesi juuri Tanskassa. Islamilaiset maat ovat vuosien ja vuosikymmenten myötä oppineet vihaamaan rikkaita länsimaita. Hän kannattaa hammas hampaasta -periaatetta.
"Kun ajatellaan, kuinka paljon me olemme pukanneet noihin maihin kehitysapua, meidän pitäisi nyt reagoida vastaavalla tavalla ja leikata apu pois meitä boikotoivilta mailta", Demant vaatii.
Demant on myös pettynyt Tanskan saamaan tukeen pilakuvakriisin aikana.
"Minusta on kummallista, että meiltä on vaadittu tuenosoituksia milloin Ranskalle, Saksalle, Yhdysvalloille, milloin Britannialle, mutta nyt heiltä ei näy eikä kuulu tukea meille", William Demant kummastelee.
Pääministerin
toiminta ihmetyttää
Jupakan syyllisiä on etsitty Tanskassa ahkerasti.
28-vuotias työttömänä oleva taideteosten restauroija Loa Ludvigsen sanoo, ettei ollut mikään yllätys, että kaikki alkoi Jyllands-Postenista, joka on hänen mielestään juuri sen kaliiberin julkaisu.
"Meidän on vaalittava sananvapautta, mutta nyt sitä on valitettavasti käytetty muiden tarkoitukselliseen loukkaamiseen", Ludvigsen harmittelee.
Mutta suurimman taakan syyllisyydestä saa Ludvigsenin mielestä kuitenkin kantaa pääministeri Anders Fogh Rasmussen, joka nyt esittää lausuntoja, jotka olisi pitänyt antaa jo viime syksynä. Tosin sitä kuuluisaa "anteeksi"-sanaa pääministeri ei ole vieläkään päästänyt huuliltaan, Ludvigsen ihmettelee.
Ludvigsenin mielestä ei ole yhtään mukavaa, että pieni Tanska tunnetaan nyt kaikkialla. "Krisiin taloudelliset menetykset ovat tuntuvia ja on ikävää, ettei enää voi matkustaa vapaasti minne haluaa", hän luettelee.
Hollantilainen sosiaalipedagogi Arjan Delfgaauw on asunut Tanskassa 20 vuotta. Hänen mielestään Tanskan ja Hollannin välillä ei ole suuria eroja suhtautumisessa ulkomaalaisiin. Tosin Hollannissa ulkomaalaistaustaisia on omien siirtomaiden myötä ollut pitempään, mutta suvaitsevaisuus on rapissut viime vuosina Hollannissakin.
"Paras keino selvitä tästä kriisistä on jatkaa keskustelua. Joskus ihmiset löytävät toisensa suuren taistelun tai riidan päätteeksi", Delfgaauw sanoo oman työnsä pohjalta.
Kebab-baarin
myynti putosi
Mitään silmin havaittavia kostotoimia islamilaisten pitämiä kauppoja vastaan ei ole Kööpenhaminassa nähtävissä.
Konyasta Turkista kotoisin oleva Bekir Gölcük pitää parin maanmiehensä kanssa kebab-baaria Nørrebron naapurikaupunginosassa Frederiksbergissä.
Hän myöntää, että myynti on jokin verran pudonnut kriisin puhkeamisen jälkeen. Pahempaa on kuitenkin muutos ihmisten asennoitumisessa.
"Puhutaan pahaa islamista, ei välitetä onko joku turkkilainen vain arabi, kaikki pannaan samaan pussiin. Koen, etteivät tanskalaiset arvosta muslimeja. Mutta jos halutaan elää yhdessä, on ihmisten kunnioitettava toisiaan", 23-vuotias Gölcük sanoo. Hänen baarissaan ei tarjoilla olutta eikä muita alkoholijuomia.