Kiiminki Oulun seudun pilaantuneet maamassat aiotaan sijoittaa Kiimingin suljetulle Välimaan kaatopaikalle.
Suunnitelmia varten on tekeillä ympäristövaikutusten arviointi YVA, jonka lasketaan valmistuvan vuoden vaihteessa. Jos paikka todetaan sopivaksi, toiminta pilaantuneiden maiden käsittelykeskuksessa voidaan aloittaa 2005 syksyllä.
Käsittelykeskusta suunnittelee Oulun Jätehuolto, joka vastaa laajasti seudun kuntien jätehuollon käytännön järjestelyistä, myös Kiimingin.
Välimaan kaatopaikka suljettiin viime vuoden lopulla, jonka jälkeen kiiminkiläisten yhdyskuntajäte on kuljetettu Oulun Ruskoon.
Oulun Jätehuolto on jo hakenut Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta välivarastointilupaa sijoittaa pilaantuneet maamassat Välimaalle. Jätehuollon johtaja Markku Illikainen odottaa lupaa jo ennen juhannusta. Jätehuolto on vuokrannut Kiimingin kunnalta Välimaasta 11 hehtaaria toimintaansa varten.
Oulun Jätehuolto on tehnyt pilaantuneiden maiden käsittelystä yhteistyösopimuksen Niska & Nyyssönen Oy:n kanssa, jolla on vastaavaa toimintaa jo Forssassa ja Jyväskylässä.
Pohjois-Pohjanmaalla lasketaan pilaantuvien maamassujen vuotuiseksi sijoitustarpeeksi 50 000 tonnia eli noin 25 000 kuutiota. Lisäksi Välimaalle voitaisiin sijoittaa Ouluun suunnitellun jätteenpolttolaitoksen lehtotuhka, jota syntyy noin 7 500-8 500 tonnia vuodessa. Tuhkamäärä olisi kuutioissa sama.
Suunnitelmin vaikuttaa myös se, mitä Stora Enso tekee Pateniemen sahan alueella.
Jos yhtiö panee koko saha-alueen maat vaihtoon, käsittelylaitokselle joudutaan tuomaan voimakkaasti pilaantuneita maamassoja 460 000 kuutiota ja lievästi pilaantuneita maita 510 000 kuutiota. Illikaisen mukaan tällöin saatetaan Välimaalta joutua vuokraamaan hieman lisäaluetta.
Kolme
vaihtoehtoa
Ympäristövaikutusten arvioinnissa on mukana kolme vaihtoehtoa.
Nollavaihtoehtona on, ettei käsittelylaitosta toteuteta. Tällöin Oulun seudulta pilaantuneet maat ja tuhkat toimitetaan muualle luvanvaraisiin käsittelylaitoksiin.
Vaihtoehto 1:n mukaan Välimaalla käsitellään maita ja tuhkia, mutta loppusijoitus tehdään muualle.
Vaihtoehto 2:ssa käsittely tapahtuu Välimaalla, jonne myös loppusijoitetaan pilaantuneet maat ja tuhkat.
Vaihtoehto 2:n mukaisessa käsittelylaitoksessa hoidetaan maan vastaanotto ja laadun varmistus. Lisäksi tehdään maa-ainesten välivarastointi ja esikäsittely. Lopuksi maamassat stabiloidaan sementillä.
"Maa sementoidaan eli massojen sekaan pannaan sementtiä. Resepti tehdään aina maan mukaan. Käytännössä tulee betonia ilman raudoitusta. Näin aineet eivät pääse liukenemaan ympäristöön. Tällä tavalla oikeastaan rakennetaan kaatopaikan pohja, jonne voidaan sijoittaa myös tuhkat. Periaatteessa kiinteitä massoja voidaan käyttää jopa tienpohjiin", Markku Illikainen sanoo.
Keskukseen rakennetaan käsittelykentät, loppusijoitusalueet ja vesien käsittelyjärjestelmä. Vastaavanlaiset rakenteet löytyvät ongelmajätteiden kaatopaikoilta.
Kiimingin Välimaa sijaitsee noin viiden kilometrin päässä keskustaajamasta Yli-Iin tien varressa.
Välimaa on metsäinen ja soinen selänne eikä lähistöllä ole merkittäviä pohjavesiä, luonnonsuojelukohteita tai muita tärkeäksi luokiteltuja ympäristöarvoja. Lähin loma-asutus on kilometrin päässä.
YVA:n tiimoilta on jo järjestetty yksi yleisötilaisuus Kiimingissä. Siihen osallistui toistakymmentä henkilöä.