Työ ilmaston hyväksi vaatii käytännön tekoja. Kansalaiset voivat näyttää mallia päättäjille, pienet isoille. Luxemburg ottaa osaa talkoisiin muuttamalla julkisen liikenteensä maksuttomaksi.
Torstaisten Presidentinlinnan itsenäisyysjuhlien ajankohtaisteemana oli ympäristö. Se näkyi tapahtumassa pieninä valintoina vaikkapa pöydän antimissa ja juhla-asuissa. Päällä oli kierrätettyä, lainattua ja luonnonmukaista, pöydillä kasviksia ja kotimaista kalaa.
Linnan juhlien valinnat eivät pelasta maapalloa, mutta hyviä esimerkkejä tarvitaan aina. Jättimäisissä talkoissa merkityksellisiä ovat myös kansalaisten teot arjessa ja juhlassa.
Pienten päätösten ohella tarvitaan kuitenkin valtioiden tai kansainvälisen yhteisön linjaratkaisuja.
Ilmastokysymyksiä tarkkaileva Climate Action Network -järjestö vertaili viime kesänä EU-maiden tähänastista suoriutumista Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteista. Suomi on vertailussa sijalla kymmenen, pohjoismaista viimeinen.
Vaikka mittauskriteereistä kuten metsien hiilinielusta voidaan aina vääntää kättä, tutkimus osoittaa, ettei täällä aina kannata osoitella sormella isoja valtioita kuten Saksaa, Yhdysvaltoja, Kiinaa tai Intiaa.
Merkillepantava tässä kohtaa oli myös Suomen ilmastopaneelin jäsenen Kati Kuloveden arvio perjantain Kalevassa. Ilmastopolitiikan suurten syntisten joukkoon usein nimetty Intia tavoittelee hänen mukaansa tätä nykyä jopa kansainvälisen ilmastojohtajan asemaa ja on pannut jäihin suuria hiilivoimalahankkeita. Samoin Yhdysvalloissa monet osavaltiot toteuttavat hyvin edistyksellistä ilmastopolitiikkaa.
Päättyneen viikon kiinnostavin uutinen kuultiin kuitenkin 600 000 asukkaan Luxemburgista. Se aikoo muuttaa kaiken joukkoliikenteen maksuttomaksi tulevana kesänä.
Taustalla ovat pääkaupungin pahat ruuhkat ja liikenteen aiheuttamat ympäristöongelmat. Suurherttuakunnassa on liikkeellä sen oman väen lisäksi päivittäin 200 000 työntekijää naapurimaista.
Suomea lähinnä maksuttomasta joukkoliikenteestä ovat jo useamman vuoden ajan päässeet nauttimaan Tallinnan asukkaat. Maksutonta bussilla matkustaminen on viime heinäkuun alusta ollut myös kymmenessä Viron maakunnassa.
Joukkoliikennemallin rahoitus tulee Virossa valtion budjetista. Syyskuussa tiedon mukaan bussimatkustajien määrä oli maakunnissa kasvanut puolella. Viron liikenneministerin mukaan hiljaisia bussilinjoja on onnistuttu pelastamaan.
Se, mikä toimii pienessä Luxemburgissa ei välttämättä toimi suurten etäisyyksien Suomessa. Etenkin Viron kokemuksia kannattaa kuitenkin seurata tarkasti.
On aina helppo löytää syyt pysyä entisessä. Maksuton joukkoliikenne tai jo maksuton bussiliikenne esimerkiksi aiheuttaisivat ilman muuta paineita verotukseen.
Toisaalta kamppailu ilmaston vääjäämätöntä lämpenemistä vastaan edellyttää nimenomaan ennakkoluulottomuutta ja todennäköisesti sellaisia radikaaleja toimia, jotka aluksi kirpaisevat ja tuntuvat kiusallisilta. Jos mitään ei tehdä, hintalappu on kuitenkin tulevaisuudessa vielä paljon korkeampi ja ympäristön muutokset ehkä peruuttamattomia.