Kuusamo Uuden koko perheen seikkailuelokuvan Vaarojen sudet kuvaukset alkoivat maanantaina Kuusamon maisemissa olosuhteiden puolesta hankalasti: aamulla vaivasi sumu, sitten alkoi sade.
Kuvausryhmä joutui odottamaan sumun hälvenemistä, vaihtamaan kuvauspaikkaa ja tekemään muutoksia suunnitelmiinsa.
Tuottaja Leila Lyytikäisen puhelimeen tulvi päivän mittaan ilmoituksia uusista käännöksistä.
"Tätä elokuvan tekeminen paljolti on, olosuhteisiin sopeutumista", totesi hän muutoksista sen kummemmin hermostumatta, mutta tietäen samalla hyvin, että kuvauspaikoilla elettiin hektisessä tahdissa jo ensimmäisenä päivänä.
Kotimainen Vaarojen sudet -seikkailuelokuva kuuluu Kinoproductionin tuotantoon ja sen ohjaa Raimo O. Niemi. Käsikirjoitus on rovaniemeläisen Heikki Vuennon.
Lapset, luonto ja villieläimet
Pääosassa pohjoissuomalaisena koulutyttönä Sallana nähdään Tiia Talvisara, 12, ja hänen ystävänään Matiaksena Janne Saksela, 12. Sallan adoptioäitiä näyttelee Miia Nuutila ja oikeata äitiä Vuokko Hovatta.
Huomattavissa osissa ovat myös ottoisää näyttelevä Kari-Pekka Toivonen sekä elokuvan pahis, salametsästäjän roolissa oleva Peter Franzén.
Sudenpentuja näyttelevät kittiläläisen Reijo Jääskeläisen kouluttamat koirasudet.
Niemi nähtiin viime vuosikymmenen lopulla Ranuan ja Posion suunnalla kuvatun, kansallista ja kansainvälistäkin kunniaa niittäneen Poika ja ilves -elokuvan ohjaksissa.
Näillä kahdella kotimaisella elokuvalla on muutakin yhteistä kuin ohjaaja, sillä molemmat kuvaavat lapsen ja villieläinten välistä suhdetta, mutta myös paljon muuta.
Yhteistä ovat myös pohjoisen karun kauniit maisemat, jotka Niemen mukaan antavat Vaarojen susi -elokuvalle "selkeän visuaalisen leimansa sekä tarinalle että kerronnalle".
Elokuvan varsinainen juoni punoutuu nuoren nuoren tytön ympärille, kun hän joutuu kohtaamaan menneisyytensä ja löytää monen mutkan jälkeen oman paikkansa ja identiteettinsä elämässä.
Poika ja ilves oli eri tuotantoyhtiön toteutus ja käsikirjoittajan luomus kuin uusi elokuva.
Vaarojen susi -elokuvan tuottajatiimi oli Lyytikäisen mukaan Koillismaalle ja samalla poronhoitoalueelle lähtiessään tietoinen seudulla vallitsevasta porotalouden ja petojen välisistä ristiriidoista, joita myös elokuvassa omalla tavallaan käsitellään.
Palvelut ratkaisivat paikan
Kuvauspaikkaa etsiessään tuottajatiimi katsasti Kuusamon lisäksi myös Taivalkosken ja Pudasjärven seudut.
Arvan Kuusamon eduksi ratkaisi ympäröivän luonnon lisäksi sopivien kuvauspaikkojen kivuton soveltuminen käyttöön sekä tuotantoon tarvittavien palvelujen, kuten lentokentän ja majoituksen olemassaolo.
Kuusamon seutuun ohjaaja tutustui tiiminsä kanssa huhtikuussa, jolloin myös kuvauspaikat löytyivät.
"Kevätvierailu oli kuvausten kannalta välttämätön, sillä ensi keväänä pitää tietää, mitä hanget oikein peittävät", Lyytikäinen selittää.
Pääosa elokuvasta purkitetaan Pohjois-Kuusamossa, kuten Käylässä ja Rukan alueella, mutta myös Etelä-Kuusamossa lähellä Taivalkosken rajaa ja jopa sen puolella, josta filmille pääsevät Julman Ölkyn hienot maisemat.
Kuusamo saa elokuvan myötä imagollista hyötyä selkeästi taloudellista hyvää enemmän.
Taloudellinen voitto koostuu Lyytikäisen mukaan lähinnä hieman yli 40-henkiseksi paisuvan tuotantotiimin asumisesta Rukan alueella. Myös itse tuotantoon kuluu euroja, jotka ohjautuvat paikallisille yrittäjille.
Tiimi on Koillismaalla neljä viikkoa nyt syksyllä ja tulee takaisin talvikuvauksiin keväällä suunnilleen yhtä pitkäksi ajaksi.
Elokuva tulee ensi-iltaan jouluna 2006. Jo nyt elokuvan levitysoikeudet on myyty Pohjoismaihin sekä Englantiin.