Pik­ku­rin­tei­den mah­ti­hem­mot

Suomen lumilautaässät tavoittelevat maailmancupin hypyistä kolmoisvoittoa. Alppihiihdossa suomalaiset maailmantähdet ovat yksittäisiä poikkeuksia, mutta pienempien rinteiden lumilautailussa sinivalkoiset ovat mahtiväkeä läpi joukkueen.

Kolme kovaa. Risto Mattila (vas.), Jukka Erätuli ja Antti Autti kuuluvat Suomen lumilautajoukkueen koviin nimiin. Erätuli ja Mattila olivat viime kauden big airin maailmancupin kärkipari.
Kolme kovaa. Risto Mattila (vas.), Jukka Erätuli ja Antti Autti kuuluvat Suomen lumilautajoukkueen koviin nimiin. Erätuli ja Mattila olivat viime kauden big airin maailmancupin kärkipari.

Alppihiihdossa suomalaiset maailmantähdet ovat yksittäisiä poikkeuksia, mutta pienempien rinteiden lumilautailussa sinivalkoiset ovat mahtiväkeä läpi joukkueen.

Lautailijatkaan eivät kisaa tulevana talvena MM-mitaleista, joten maajoukkueen tavoitteet ovat 11 maassa kiertävässä maailmancupissa. Yksilöt listaavat tärkeimmäksi hauskuuden ja kenties videoiden kuvauttamisen.

"Hypyissä (Big Air) tavoitteenamme on maailmancupin kokonaiskilpailun kolmoisvoitto", päävalmentaja Kimmo Mustonen kommentoi.



Täyttä asiaa - ei
vain sanahelinää


Sanoissa ei ole sanahelinää kuten hiihtomaajoukkueen vuosien takaisissa kolmoisvoittopuheissa.

Viime kaudella hyppyjen maailmancupin voitto helsinkiläinen Jukka Erätuli ja toiseksi sijoittui nummelalainen Sami Tuoriniemi. Yhteispisteiden yhdeksän parhaan joukossa oli yhteensä seitsemän suomalaista. Heistä kannuslainen Risto Mattila kuittasi MM-kullan ja rovaniemeläinen Antti Autti MM-pronssin.

"Ei sitä maailmanmestaruutta julkisuudessa hirveästi noteerattu, mutta toisaalta myös kieltäydyin menemästä joihinkin tv-ohjelmiin ja haastatteluihin. Haluamme tehdä tämän homman eri tavalla kuin hiihtäjät tai mäkihyppääjät", Mattila, 22, hymähtää.

Mattila lienee paras mahdollinen esimerkki lumilautailijoiden erilaisuudesta. Keskipohjalainen yritti kaikenlaisia lajeja, kunnes ajautui parinkymmenen kilometrin päässä kotoaan sijaitsevaan Louekallion mäkeen. Lumilautailu iski heti, vaikka Snowboard Junkies (SBJ) -seuran edustajalla olikin kilpailemisen aloittamisessa ongelmia.

"Huomasimme pärjäävämme. Kun kilpailuihin päästäkseen piti edustaa jotain seuraa, perustimme sen itse."

Mattila avasi kauden maailmancupin Chilessä kourun (Half Pipe) kakkostilalla Autin jälkeen. Vaikka voittaminen kiinnostaa, menisi ainakin yksi juttu sen edelle.

"Laji kehittyy koko ajan räjähdysmäisesti. Kaikkien pyrkimyksenä on kehittää joku oma uusi temppu", myöntää Rukalla asuntovaunun kausipaikalla Suomessa oloaikansa viettävä Mattila.



Autti uransa
avausvoittoon


Kausi alkaa Euroopan osalta puolentoista viikon kuluttua Sveitsin Laaxin kourukilpailulla, mutta rovaniemeläinen Antti Autti, 18, muistaa varmasti ikänsä Chilen avauskilpailun. Viime kauden kakkos- ja kolmossijat saivat jatkoa uran ensimmäisellä maailmancupin osakilpailuvoitolla.

"Talven toiveena on pysyä ehjänä ja oppia joitain uusia temppuja", Autti kommentoi pettymyksiä ehkäisevällä matalan profiilin linjalla.

Autti käy Rovaniemen aikuislukiota pitkän tähtäimen tavoitteella. Talven pari kotimaan viikkoa eivät valmistumista juurikaan vauhdita. Autti ja Mattila ovat ainoita A-maajoukkueen urheilijoita, jotka sekä hyppäävät että kisaavat kourussa.

"Vahvuuksiani rinteessä ovat erilaiset pyörimiset; seiskat ja tonnit. Maailmancupin lisäksi tarkoitus on käydä erilaisia kutsukisoja. Sponsorien myötä ovet aukeavat niihin."

A-maajoukkueen kouru- tai hyppykilpailijoihin kuuluvat myös kajaanilainen Heidi Kurkinen, rovaniemeläistynyt Miikka Hast ja sodankyläläinen Jaakko Ruha.



Lumilautakrossissa
ei vielä ässiä


Torinon olympialaisten (2006) kisaohjelmaan kuuluvat kourun ja parisuurpujottelun lisäksi uutena lajina mukaan hyväksytty lumilautakrossi. Suomalaisista vain Oulun Anna Heiramo ja lohjalainen Joni Vastamäki ovat menestyneet ratalajeissa. Heiramo on tällä neljän lasketun osakilpailun jälkeen yhteispisteissä kahdeksantena.

Lumilautakrossin rata muodostuu erilaisista hyppyreistä, käännöksistä ja ratalajien kaltaisista mutkista. Aikalaskuissa kilpailijat laskevat radan läpi yksitellen, mutta pudotuskierroksilla mennään neljän ryhmissä. Tahallinen kontakti kanssakilpailijaan on kielletty.

Mustonen luonnehtii krossia eräänlaiseksi ratalajien ja freestylen yhdistelmäksi.

"Jokaisessa lajissa vaaditaan hyvää kuntoa, mutta krossissa ehkä vielä enemmän rämäpäisyyttä."

Ainakaan Vastamäellä ei ole uskalluksen puutetta. Vastamäki, 28, on lumilautailijaksi poikkeuksellisen kookas, lähes kaksimetrinen. Massa antaa Vastamäelle etulyöntiaseman muun muassa lähtöhötäkässä.

"On siinä miinuspuoliakin. Kun iso kaveri kaatuu, se menee yleensä sairaalaan", lukuisista murtumista ja revähdyksistä kärsinyt Vastamäki sanoi.

Vastamäki on vankka ehdokas Torinon olympiakrossiin. Hän on voittanut urallaan kaksi lumilautakrossin maailmancupin kilpailua: Kaprunissa 1999 ja Tignes'ssä 2000. Kuluvan kauden krossicup ei ole vielä alkanut, koska Valle Nevadon kisa peruttiin.

Ilmoita asiavirheestä