Yhdysvaltojen urheilua ravisteleva tetrahydrogestrinoni (THG) on ensimmäinen testeillä paljastettu design-steroidi.
Vain ja ainoastaan urheilijoiden käyttöön räätälöity design-steroidi - kuulostaa hienolta ja ennen kaikkea kalliilta. THG on maailman johtavien kemistien huippukliinisissä laboratorioissa maailman eliittiurheilijoille kehittelemä hormoni. Ja rahaa on tietysti käytetty sumeilemattomasti, piikki on ollut auki.
Väärin.
Suomen Antidopingtoimikunnan (ADT) lääketieteellinen johtaja Timo Seppälä romuttaa mielikuvat satojen valkotakkisten kemistien tuhottoman kalliista salaisesta hankkeesta: THG:n valmistaminen on asiansa osaaville kemisteille helppo nakki.
Tetrahydrogestrinonin helppouden salaisuus on se, että se on johdannainen. Aine on valmistettu gestronista, joka on lääketieteessä käytetty anabolinen steroidi. Gestroni on Maailman antidopingneuvoston Wadan kiellettyjen aineiden listalla.
"Gestroniin on lisätty muutama aine, joiden avulla on varmistettu se, että uusi aine ei näy testissä. Tietysti on pidetty myös huoli siitä, että anaboliset vaikutukset säilyvät", Seppälä valottaa.
Juuri sama menetelmä on käytössä synteettisten huumeiden valmistuksessa: olemassa olevaan aineeseen lisätään sopivia aineita, ja yhdistymisen lopputuloksena on vaikutukseltaan uusi tuote.
"Huumebisneksessähän on aikamoisia kotikemistejä. Periaatteessa tässä ei ole kysymys yhtään kummemmasta asiasta", Seppälä sanoo.
Puuhastelijoita
- onko heitä?
Jos ja kun dopingtestien kiertäminen on noin yksinkertaista, urheilijoille räätälöityjä dopingaineita valmistavia laboratorioita on maailmalla muitakin kuin vain Balco-laboratorio Kaliforniassa. Pipetit heiluvat ja padat porisevat hämärissä laboratorioissa idästä länteen.
Taas Timo Seppälä katkaisee liian vilkkaan ajatuksen lennon.
"Kukaan ei voi sanoa, onko niitä vai ei. Ja jos on, niin kuinka paljon. Itse uskon, ettei tällaisia tehtaita ole kovinkaan paljon", Seppälä sanoo ja perustelee näkemyksensä sillä, että positiivisen testituloksen voi välttää helpommallakin: maailma on pullollaan lääkeaineita, jotka eivät ole kiellettyjen aineiden listalla, mutta joilla on kuitenkin samoja vaikutuksia kuin kielletyillä aineilla.
"Jos vähän viitsii perehtyä lääketieteelliseen kirjallisuuteen, niin sieltä löytyy mukavasti kaikenlaista, jota voi yritellä."
Aivan kaikkea Seppälä ei sentään tyrmää. Periaatteellinen ajatus siitä, että design-dopingaineita voisi valmistaa myös Suomessa, menee läpi.
"Kyllä varmasti, synteettisen kemian tietotaitoa on riittävästi."
Suomen lääketeollisuudessa toimivien laboratorioilla on tiukat laatuvaatimukset valvonta, joten mahdollinen hormonitehtailu on sitä kuuluisaa puuhastelua hämärissä laboratorioissa.
"Mutta eihän sitä mahdollisuutta voi poiskaan sulkea", Seppälä sanoo.
Raha ratkaisee
- ei turvallisuus
Rahastakaan dopingaineiden räätälöity valmistus ei jää kiinni. Seppälän arvion mukaan alkuun pääsee varsin pienellä pääomalla. Tietty taso pitää olla, mutta steroidit valmistuvat ilman huippuluokan vehkeitäkin.
Seppälä rinnastaa dopingtehtailun huumeteollisuuteen, jossa laatuvaatimukset ovat huomattavasti matalamalla kuin lääketeollisuudessa. Lääketeollisuudesta tuttua loputonta testausta ei doping- ja huumetehtailussa tunneta.
Raha ratkaisee, ei turvallisuus. Urheilijat käyttävät aineita, joiden terveydellisistä vaikutuksista ei ole varmaa tietoa.
"Balco on kuitenkin sen tason laboratorio, ettei siellä ihan kotikonsteilla touhuta", Seppälä sanoo, mutta epäilee, että THG:n testaus on jäänyt varsin vähäiseksi.
"En tiedä mutta epäilisin, että tätä THG:tä on testattu jollakin yksinkertaisella eläinkokeilla."