Raahen kaupunginjohtaja Kari Karjalainen haluaa keskustelua luottamusmiesorganisaatiosta. Hänen mielestä yksi toteuttamismalli voisi olla muun muassa se, että keskeisten lautakuntien puheenjohtajat olisivat esimerkiksi jo seuraavalla valtuustokaudella myös kaupunginhallituksen jäseniä.
"Raahessa voitaisiin toteuttaa pienessä mittakaavassa niin sanottua pormestarimallia. Näin muutamat keskeiset päätöksentekijät voisivat enemmän sitoutua luottamusmiehen tehtäviin, heillä olisi mahdollisuus paneutua entistä paremmin asioiden valmisteluun."
Samalla voisi myös miettiä sitä, onko nykyinen luottamusmiesorganisaatio oikea tapa toimia ja mikä mahdollisesti olisi käytännössä se oikea määrä toimielimiä. Karjalainen itse tiivistäisi lautakuntien määrää nykyisestä ehkä noin puoleen kymmeneen.
"Pitäisi miettiä sitä, mikä järjestelmä tuottaa tehokkaasti kuntalaisille palveluja. Mielestäni demokratia on siinä vain yksi väline, työkalu. Kuntalaisten kannalta on tärkeää, että päätöksenteko tuottaa tarvittavia palveluja."
Raahessa on kehitetty ja edelleen kehitetään kaupungin organisaatiota, hallintoa, johtamista ja johtoryhmätyöskentelyä. Paras-hanke puolestaan vähentää kaupungin työntekijöiden määrä, jos ja kun palveluja tuotetaan tulevaisuudessa yhä enemmän seutukunnallisesti kuntayhtymien kautta.
Esimerkkinä Karjalainen mainitsee sosiaalitoimen ulkoistamisen, jossa ne palvelut mahdollisesti tulevaisuudessa tuotetaan seutukunnallisen kuntayhtymän kautta. Silloin nykyinen 1 150 työntekijästä kaupungin palkkalistoilla jää vain noin 750 työntekijää.
Silloin kaupunki ostaa sosiaalitoimen palveluja aivan samalla tavoin kuin nyt ostetaan terveydenhuoltopalveluja Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymältä.
"Jos kaupunginorganisaatiota ohennetaan, niin miksei kehitettäisi myös luottamismiesorganisaatiota", kari Karjalainen kysyy.
Kaupungin kehittämiselle antaa suuntaviivoja myös kaupunginvaltuuston hyväksymä keskeisten taajama-alueiden osayleiskaava.
"Nyt alkaa iso toteuttamisvaihe, joka tähtää lopullisesti vuoteen 2030", kaavoituspäällikkö Kaija Seppänen selventää.
Osayleiskaavan keskeisiä elementtejä ovat uusien asuinalueiden toteuttaminen sekä keskustan alueen ja saariston kehittäminen.
Asuntorakentaminen sijoittuu niin vetovoimaisille paikoille, että sen uskotaan vaikuttamaan asukaskehitykseen.
Uusia asuinaluevarauksia on nyt Varvin osin omarantainen omakoti- ja rivitaloalue, Pikkulahden rannan läheisyyteen suunnitellut Kaupunginrannan kerrostaloalue ja Fantin asuinalue, merenrannassa Kylmäniemen alueen laajennus ja Ruottalonlahti sekä Pyhtilän asuinalueen laajentaminen.
"Enää emme myy peltotontteja, koska niitähän kaikki kunnat myyvät."
Alueet on tarkoitus saada rakennuskäyttöön vaiheittain. Ensimmäisiä kohteita ovat Varvin, Kaupunginrannan ja Kylmäniemen alueet.
Kaavoitus on tarkoitus toteuttaa siten, että ensimmäiset tontit olisivat mahdollisesti varattavissa jo keväällä 2008.
Muita kehittämiskohteita Mikonkarin matkailualueen lisäksi ovat museonrannan ja Härkätorin puiston alueet.