Kempele Suomen kunnissa eivät aikuiset osaa riittävästi tukea nuorten osallistumista. Nuorilta saadaan idea, mutta sitten opettajat ja vanhemmat alkavat suunnitella ja kehittää sitä keskenään. "Ei se niin onnistu!" sanoo eilen Jyväskylän yliopistossa nuorison osallistumisesta väitellyt filosofian maisteri Anu Gretschel.
Gretschel teroittaa, että nuoria ei saa toisaalta jättää myöskään yksin ideoita etsimään, vaan siinä pitää aikuisten auttaa heitä. Lasten ja nuorten pitää myös osallistua ideoiden toteuttamiseen. Muutoin on vaarana, että asiat menevät liian byrokraattiseksi ja raja-aidat sen kun kasvavat. "Jotta asiat luonnistuvat, pitää olla tiimityötä."
Kuusamosta lähtöisin olevan Gretschelin mielestä Kempeleen pikkuparlamentti pyörii varsin hyvin, koska valtuusto on sitoutunut siihen. Sen vuoksi myös muu kunnan hallintokoneisto ottaa parlamentin esitykset tosissaan. Hyvää on myös, että parlamentilla on määrärahaa ja siten itsenäistä päätösvaltaa.
Tutkija antaa kiitosta Kempeleelle myös siinä, että sen koulutoimi opettaa aktiivista kansalaisuutta, ei vain tietoa. Tässä tärkeänä ovat mukana oppilaskunnat, joita on myös ala-asteella.
Pikkuparlamentti on yksi väitöskirjassa mukana ollut hanke. Muut ovat Hesan Nuorten Ääni ja Jyväskylän maalaiskunnan Nuorten Ääni.
Ongelmia löytyy kotitarpeiksi. Lapsi ja nuori on ollut tähän asti pelkästään asiakkaana päiväkodissa, koulussa ja nuorisotiloissa. Nuoret pitää ottaa mukaan päätöksentekoon ja suunnitteluun. Se vaatii muutoksia niin nuorten kuin aikuistenkin ajattelussa.
Usein kunnat eivät osaa lukea nuorten jättämiä viestejä ja merkkejä. "On turha odottaa virallisia aloitteita. Äärimmillään ne merkit voivat olla vaikkapa graffiteja tai paikkojen rikkomisia."
Vaikka osallistumattomuus ja äänestyspassiivisuus on arkea, luottaa Gretschel kuitenkin tulevaisuuteen. "125 kunnassa on meneillään jonkinlainen nuorison aktivointikuuri. Jatkuvasti kuntia tulee lisää. Kyllä sieltä löytyy paljon uutta."
Pikkuparlamentti opettaa kempeleläisiä
Pikkuparlamentin jäsen, lukion kolmannelle luokalle menevä Marja Laukkanen on tyytyväinen.
"Alussa oli pienimmillä ehkä ylimitoitettuja tavoitteita, karting-rataa ja sen semmoista. Tasapaino on saavutettu helposti."
Parlamentin käytössä on 6 600 euroa vuodessa. Sillä on ostettu ja tehty muun muassa liikuntavälineitä ja erilaisia ulkotarvikkeita kouluille, pomppulauta uimarannalle sekä skeittirata. Ketolanperän koululle on tehty laavu.
Ehdotukset käydään läpi kouluissa. Laukkanen mielestä on tärkeää, että opettajat ovat mukana suunnittelussa. "Voisivat olla ehkä vähän enemmänkin äänessä myös kokouksissa."
Aikuisten pitää olla tukena. Kiitosta saavat ennen kaikkea parlamentin kokouksissa vetäjänä toimiva valtuuston puheenjohtaja Pirkko Sankilampi sekä sihteerinä oleva erityisnuorisotyöntekijä Jussi Mäkäräinen."He antavat taustatukea ja ohjeita kokouksissa. On pakko tehdä kompromisseja ja opetella päättämään. Rahat eivät riitä kaikkeen."
Parlamentaarikot ovat aktiivista eikä kokouksista juuri olla poissa. Nuorisoparlamentin helmi on ala-astelaisten keksimä lastenmaa, josta voi tulla laaja hanke.
