Helsinki Eläintieteilijät osasivat jo odottaa havaintoja pikkulepakon lisääntymisestä, ja heinäkuussa asia varmistui. Lepakkotutkija Eeva-Maria Kyheröinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä museosta kertoo, että pikkulepakko (Pipistrellus nathusii) on lisääntynyt Itä-Uudellamaalla.
Pikkulepakko on kuudes maassa pesivä lepakkolaji. Havaintoja saalistavista pikkulepakoista on viime vuosina tehty rannikkoseudulla Ahvenanmaalta Haminaan saakka.
Luonnontieteellinen keskusmuseo sai vihiä Ruotsinpyhtäällä hirsirakennuksen ullakolla elävistä ja mahdollisesti lisääntyvistä lepakoista talvella, kun Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin lepakoista. Heinäkuun öinä Kyheröisen kanssa lepakoita on tutkinut Nina Hagner-Wahlsten, joka kartoittaa lepakkoja Tiehallinnon projektia varten itäisellä Uudellamaalla.
Hagner-Wahlsten tunnisti lepakot äänen perusteella pikkulepakoiksi, ja myöhemmin rakennuksesta saatiin kiinni kaksi lepakkonaarasta. Päätelmä lisääntymisestä tehtiin naaraiden perusteella, sillä toisella niistä oli imettämisestä kielivät karvattomat ja kuluneet nisät. Poikaset ovat piilossa rakennuksen rakosissa, eikä niitä nähty.
- Tämä on mielenkiintoinen ja odotettu lisä Suomen lepakkokantaan, mikä varmasti kannustaa tutkijoita ja harrastajia, Kyheröinen arvioi löytöä.
Väriltään tasaisen lämpimän ruskea pikkulepakko on vain noin 5-9 gramman kokoinen, mutta sen siipien kärkien väli eli lenninräpylä on silti noin 24 senttiä. Laji muuttaa tavallisesti talvehtimaan lämpimille alueille. Latviassa ja Saksassa merkittyjä pikkulepakoita on löydetty jopa tuhannen kilometrin päästä Etelä- ja Länsi-Euroopasta talvehtimasta.
Itä-Uudellamaalla kiinniotetuista pikkulepakoista kolme rengastettiin. Kyheröisen mukaan on mahdollista, että ne palaavat mieluisalle pesintäpaikalle talvehtimisen jälkeen.