Kuntoutukseen tulee jo pieniä lapsia, joilla on niska- ja selkävaivoja. Nämä vaivat saataisiin usein korjattua liikuntaa lisäämällä.
"Jo ihan pienillä ala-asteikäisillä on liikkumattomuudesta johtuvaa tuki- ja liikuntaelinsairastelua, niska- ja selkäkipua ja ryhtiongelmaa, johon hyvä lääke olisi liikunta", fysioterapeutti Tea Karma Lasten- ja nuorten kuntoutuksesta Tuiran terveysasemalta kertoo.
Kuntoutuksessa hoidetaan lapsia, joiden leikkiminen ja toimiminen päivittäisessä elämässä ei etene kehitysvaiheen mukaisesti.
Ongelmiin ajaa se, että jo alle kouluikäisten lasten liikkuminen on vähentynyt. Spontaani liikunta leikin lomassa jää usein liian vähälle.
"Alle kouluikäisten ja saatikka kouluikäisten spontaani liikuntaleikki kuten pihaleikit, puissa kiipeily ja hippasilla olo on vähentynyt. Meille tulee kuntoutukseen sellaisia 5 vuoden ikäisiä, jotka eivät osaa pyöräillä, luistella ja hiihtää", Karma kertoo.
Ensimmäiset viisi
vuotta kriittisimmät
Ulkomailla tehtyjen tutkimusten mukaan ensimmäinen vaaranpaikka lapsen terveydelle on koulun aloittaminen: osalla lapsista ylipainoa alkaa kertyä jo ensimmäisellä luokalla. UKK-instituutin johtaja Mikael Fogelholmin mukaan pienet lapset liikkuvat yleensä luonnostaan riittävästi.
"Kouluissa liikutaan liian vähän, eivätkä liikuntatunnit ole vieläkään lapsia innostavia. Yhä liikutaan aktiivisimpien ehdoilla. Liikunnan numeron saaminen todistukseen pitäisi olla vapaaehtoista."
Stakesin tutkimusprofessori Matti Rimpelä on eri mieltä.
"1-5 vuotta on tärkein vaihe lapsen liikkumaan oppimisen kannalta. Silloin opitaan ryömimään, juoksemaan ja hyppimään Meillä kasvaa näiden lasten määrä, joilla tämä liikkumaan oppimisen kriittisin vaihe jää hyödyntämättä."
Hänen mukaansa huomiota pitäisi kiinnittää vanhempien toimintaan. "On yhä enemmän vanhempia, jotka kuvittelevat tekevänsä hyvää lapsille, kun he suojelevat lasta liikaa liikkumisessa. Pienten lasten liikkuminen on lasten kanssa peuhaamista. Vanhemmat rohkaisevat ja saattavat lapsen tilanteeseen, jossa lapsi oppii liikkumaan eikä pelkää."
Televisio, tietokone ja auto ovat selviä syyllisiä lasten ja aikuistenkin liikkumattomuuteen. Fogelholm muistuttaa, että huono kunto ja ylipaino ovat sekä psykologinen, sosiaalinen että monille sairauksille altistava ongelma. Kohonneen verenpaineen ja diabeteksen juuret ovat yhä useammin lapsuuden elämäntavoissa.
"Koulumatkat olisivat monelle lapselle hyvä mahdollisuus saada liikuntaa. On kuitenkin selvitetty, että jos kodin ja koulun välinen etäisyys on yli kilometri, kyyti taittuu yhä useammin autolla. Tässäkin valta on vanhemmilla. Kyllä ekaluokkalainenkin muutaman kilometrin voi kävellä", Fogelholm huomauttaa.
Lasten liikunnasta, ravitsemuksesta ja niiden terveysvaikutuksista ei Suomessa ole vielä tarpeeksi tietoa.
"Kouluikäisten lasten liikkumisen, lihaskunnon ja liikunnan tutkimus puuttuu tästä maasta kokonaan. Meillä ei ole edes kehitetty välineitä systemaattiseen seurantaan neuvoloissa ja muualla. Tätä ei ole pidetty mielenkiintoisena asiana", Rimpelä sanoo.
Syyskuussa elintapatutkimus lapsille
Kuopion yliopistossa aloitetaan syyskuun puolivälissä laaja lasten elintapatutkimus.
"Mukana on 600 kuopiolaista 6-7-vuotiasta lasta. Erityistä huomiota kiinnitetään ylipainoisiin ja huonokuntoisiin lapsiin", professori Timo Lakka kertoo.
Tutkimuksessa korostetaan vanhempien merkitystä terveellisten elämäntapojen omaksumisessa. Jatkotutkimuksissa lasten terveyttä seurataan aikuisikään asti. Tavoitteena on luoda elintapaneuvontamalli, jolla voidaan edistää tulevien ikäluokkien terveyttä.