Pienet päivittäistavarakaupat ovat alkaneet pärjätä aiempaa paremmin kilpailussa suurten markettien kanssa. Erikoistutkija Katri Koistinen Kuluttajatutkimuskeskuksesta arvioi, että pienten kauppojen menestymiseen ovat vaikuttaneet nimenomaan aukioloaikojen pidennykset.
Myyntipinta-alaltaan korkeintaan 400 neliön päivittäistavarakaupat saavat olla avoinna sunnuntaisin läpi vuoden. Aukiololaki tuli voimaan tammikuussa 2001.
"Laki auttaa pienimpiä myymälöitä, ja ne ovat menestyneet mukavasti. Niistä on tullut ihmisille niin sanottuja täydennysostopaikkoja", Koistinen sanoo.
Suomen kaupan liiton päivittäistavarakaupan tilastojen mukaan taas suurmyymälöiden eli niin sanottujen hypermarkettien myynti aleni tammi-huhtikuussa 0,7 prosenttia viime vuoteen verrattuna.
Katri Koistisen mukaan useat kotitaloudet tekevät esimerkiksi kerran viikossa ison kertahankinnan suurmarketista, minkä lisäksi pienemmistä kaupoista tehdään täydennysostoja.
"Sitä kautta pienemmille on tullut tilaa. Pienet myymälät ovat myös kehittyneet: niiden valikoimat ja myymälämiljööt ovat parantuneet. Silläkin on merkitystä, jos kauppa sijaitsee lähellä kotia", Koistinen luettelee kilpailutekijöitä.
Väestörakenteen muutos vaikuttaa osaltaan siihen, millaisia tarpeita päivittäistavarakaupalle asetetaan. Yhden tai kahden hengen talouksia on suomalaisista kotitalouksista jo yli 70 prosenttia.
"Voi olla, että pienet myymälät kattavat hyvin sinkkutalouksien tarpeet. Niistä saadaan nopeasti aamupala- ja iltapalatuotteet", Katri Koistinen otaksuu.
Tällainen asiakasrakenteen ja kuluttajakäyttäytymisen muutos lienee yhtenä taustasyynä sille, että kauppa on julkisestikin tuonut esille, että lähikauppoihin halutaan panostaa.
Kilpailu
tiukentunut
Päivittäistavarakaupan euromääräinen myynninkasvu on Suomen kaupan liiton mukaan hidastunut vuodesta 2003. Kireä hintakilpailu on vähentänyt myynnin kokonaisarvoa. Samalla myyntivolyymit ovat kasvaneet, kun kaupan omat tuotemerkit ovat lisääntyneet.
Niin kutsutut päivittäiskaupan halpaketjut ovat kantaneet oman kortensa hintakilpailun kekoon, ja viime vuosina ne ovat lisänneet myymälöitään Suomessa.
Pääasiallisiksi ostospaikoiksi halpakaupat eivät Katri Koistisen mukaan ole vielä nousseet, vaan niistä mennään hankkimaan usein juuri tiettyjä yksittäisiä tuotteita.
Muihin myymälöihin on myös tullut paljon kaupan omilla merkeillä myytäviä edullisia tuotteita.
"Talouden dynamiikan mukaisesti yritysten täytyy erilaistua omilla tuotteillaan", toteaa erikoistutkija Mari Niva Kuluttajatutkimuskeskuksesta.
Elintarvikkeita on markkinoitu jo pitkään mielikuvilla, mutta hinta on ollut tärkein myyntitekijä.
Nimenomaan vähittäiskauppa markkinoi ruokaa hinnalla, kun valmistajat hoitavat omalla mainonnallaan tuotteiden imagokampanjoinnin.