Pikisaaressa sijaitsevassa ruokaravintolassa Sokeri-Jussissa pikkujoulukiireet alkoivat viikko sitten. Tarjoilija Paula Pekkalalle pikkujoulut tietävät säpinää koko työvuoron ajan. On juostava kahden kerroksen välillä.
"Vaatii kuntoa ja voimaa kävellä kahdeksan tuntia ja kantaa jotain käsissään koko ajan. Hoituupahan liikuntapuolikin siinä samalla", Pekkala naurahtaa.
Askelmittareita ei tarvita, sillä jaloissa tuntuu, että kilometrejä on kertynyt kiireisen illan päätteeksi. "Venyttelen työpäivän jälkeen", hän kertoo.
Sokeri-Jussin noin 100-paikkainen yläkerta on pyhitetty kiireiseen aikaan etukäteen pöytänsä varanneille ruokailijoille. On iltapäivä ja Pekkala on tullut muutama tunti sitten työvuoroonsa. Hän on kattanut yläkerran pöytiä pikkujouluseurueita varten ja vastaillut puhelimeen.
"Viet mennessäsi ja tuot tullessasi", Pekkala kiteyttää reseptin, jolla kaaosta ei pääse syntymään. Asiakkaille tarjoilun välissä on usein ehdittävä lastata vielä tiskikone ja siivottava sotkuja.
Usein Pekkalan työvuoro jatkuu vielä ravintolan sulkemisen jälkeenkin. Ohjelmassa on siivousta ja sesonkiaikana tehdään monesti kattaus seuraavan päivän ensimmäisille tulijoille. Sitten edessä on noin tunnin kotimatka Pudasjärven Taivalsaareen.
"Kun matkalla käyn työvuoron tapahtumat läpi, ei työasioita tarvitse kelata enää kotona."
Pitkäksi venyneen työvuoron jälkeen tuntuu pelkkä ajatuskin tunnin ajomatkasta väsyttävältä. Kotiin Pekkala kuitenkin haluaa, sillä siellä yksinhuoltajaäitiä odottavat 12- ja 13-vuotiaat tyttäret.
"Taiteiluahan arjen pyöritys vaatii. Mutta kun sen on pyörittävä, niin se pyörii."
Vapaa-ajallaan hän haluaa olla mahdollisimman paljon lastensa kanssa. Harrastamaan hän ei kerkeä. "Tytöt pärjäävät iltaisin jo keskenään, mutta aamuisin olen laittamassa heitä kouluun. Monesti pujahdan vielä hetkeksi nukkumaan tyttöjen lähdettyä kouluun."
Pekkala on työskennellyt alalla reilut kuusi vuotta. Hän aloitti Iso-Syötteen hotelli-tanssiravintolasta. Työ oli kausiluontoista, joten hän lähti etsimään Oulusta pysyvämpää työtä.
Sokeri-Jussissa hän on tarjoillut toissa kesästä lähtien. Hän on edelleen pätkätyöläinen, kuten monet muutkin hänen alallaan. Nykyinen työjakso alkoi 2005 toukokuussa.
Ruokapuolen tarjoilijan työn suola piilee Pekkalan mukaan sen monipuolisuudessa ja
sosiaalisuudessa.
"Kaikki päivät ovat erilaisia ja tilanteet saattavat muuttua äkkiä. Välillä on tehtävä säpäköitä päätöksiä. Kelloa ei tarvitse katsella eikä ole tylsää."