Yritysten järjestämien pikkujoulujen määrä on kasvamassa entisestään, kertoo matkailu- ja ravintola-alan etujärjestön MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi. Lapin mukaan finanssikriisiä seurasi ravintola-alalla useita vuosia, joiden aikana yritykset säästivät pikkujoulujen kuluista.
- Tilanne näytti viime pikkujouluna aikaisempaa paremmalta, ja nyt se näyttää vielä paremmalta, Lappi sanoo.
- Talouden noususuhdanne näkyy siten, että yrityksetkin satsaavat enemmän henkilöstöön, hän lisää.
"Kostealta puolelta ollaan siirrytty ruokailuun"
Pikkujoulusesonki, joka alkaa marraskuun alusta ja päättyy joulukuun puolessa välissä, on Suomen ravintoloiden tärkein sesonki. Se myös heijastelee kuluttajien käyttäytymistä ja ravintolamaailman kehitystä koko maassa.
Lapin mukaan alkoholia ei tarjota pikkujouluissa firman piikkiin yhtä paljon kuin ennen.
- Pitkällä aikavälillä kostealta puolelta ollaan siirrytty yhä enemmän ruokailuun ja yhdessä tekemiseen, Lappi kertoo.
- Ruokamyynnin osuuden selvä nousu tarkoittaa sitä, että ihmiset käyttäytyvät hieman entistä vastuullisemmin, muotoilee ravintolayhtiö Restamaxin toimitusjohtaja Juha Helminen.
Tapahtumanjärjestäjä Tapauksen myynti- ja markkinointijohtaja Petri Roivainen on samaa mieltä.
- Nykyään tärkeää on ruoan laatu eikä määrä ja juhlissa pysytellään miedoissa juomissa, Roivainen kuvailee.
Yrityksiä kiinnostaa nykyään järjestää henkilöstölleen pikkujoulut, joissa työntekijät pääsevät yhdessä kokemaan jotain ainutlaatuista, jota he eivät voisi kokea yksin, toteaa Roivainen.
Tämä voi olla esimerkiksi jonkin suuren tunnetun tilan vuokraaminen pikkujouluja varten tai ravintolan sisustaminen näyttämään yritykseltä.
Nykyään ihmiset kuitenkin arvostavat myös sitä, ettei tapahtuma vie liikaa omaa aikaa.
- Pikkujouluihin käytetty aika on useimmiten pois perheeltä tai muulta vapaa-ajalta. Mitä sopivampaan aikaan tilaisuus loppuu sitä parempi mieli siitä osallistujille jää, sanoo Roivainen lisää.