Hiihtolomalla lapsenlapset matkustavat mummiloihin lomaa viettämään. Toiset mummilat ovat maalla, toiset kaupungissa. Toiset mummut ovat pullantuoksuisia, toiset työelämässä uraa tekeviä tehopakkauksia ja mummuja riittää siihen välillekin.
Pinja Immosen mummu on työelämässä, tuoksuu pullalle, vaikuttaa kunnallispolitiikassa ja rakastaa Pinjaa yli kaiken.
Kaksi ja puolivuotias tyttö on Marja-Leena Tervon sydänkäpynen ja silmäterä. Hiuksetkin on leikattu samaan kuosiin.
Pinja asuu, ei sen kauempana kuin Temmeksellä ja piipahtaa mummilassa useinkin, mutta nyt on mummolla hiihtoloma, joten Pinja pääsee yökylään mummilaan.
"Mummu, Pillatti tulee, Pillatti tulee", kuuluu ovelta kirkkaalla lapsenäänellä. Piki, komea, sysimusta, vihreäsilmäinen kissaneito pakenee turvallisiin nurkkiin äänen kuultuaan.
"Oma ja naapurin kissat pelkäävät tätä taaperoa", nauraa Marja-Leena mummi. Lapsilla kun on tapana tarrata kissan turkkiin kovakouraisesti, vetää hännästäkin kun se niin somasti heiluu, mutta kissat eivät siitä kovin paljon pidä.
Mummin päivänsäde
Pikkuinen energiapakkaus kiipeää nopsasti mummin kahvipöytään töihin lähtevän isänsä, Petteri Immosen viereen ja valikoi asiantuntemuksella tuoretta pullaa kätöseensä, sekä komentaa tomerasti, "kahavia!"
Ikkunan takana virtaa kaunis Tyrnävä -joki. Sitä Pinja vähän arastelee, eikä mene kesäisin kovin lähelle, toteaa vain, että "paljon vettä." Pinjan mummula on Tyrnävän kauneimmissa maisemissa, Suutarinkylällä. Mummu on juuri se ennakkoluuloton ja tomera nainen, joka alkoi vihreiden kunnallisvaaliehdokkaaksi.
Monessa on mummu mukana ollut, mutta Pinja on parasta mitä olla voi.
"Kerrankin ajelin töistä kotiin ja mieli oli maassa. Päätin, että kurvaanpas Temmeksen kautta ja kysyn Pinjan mummilaan yöksi ja niin tehtiin", kertoo Marja-Leena päivänsäteestään.
Mäenlaskua ja saunomista
Pikkuinen tytöntyllerö istuu sohvalla ja seuraa silmä kovana mitä telkkarissa tapahtuu. Kommentit ovat nasevia ja välillä kuuluu topakka "emmetti!" Neiti lukee myös tieteen kuvalehteä antaumuksella ja on keksinyt kuulle oman nimen, se on puupallo.
Heidi-äiti seuraa mummin ja Pinjan puuhastelua taustalla, seinäkello raksuttaa kodikkaasti, pulla tuoksuu ja Seppo-pappa keinahtelee kiikkutuolissa leivinuunin lämpöisessä kyljessä. Pihamaalla on hiljaista ja pimeää, yhtään autoa ei liiku kirpeässä pakkassäässä kylätiellä, jossa ei ole katuvaloja. Kylässä on kuitenkin elämää, siitä kertovat siellä täällä talojen ikkunoista tuikahtavat valot. Puut ovat saaneet upean lumipeitteen ja maaseudun rauha tarttuu olemukseen, lähtee mukaan kaupunkiin.
Mummin, Pinjan ja papan hiihtolomaan kuuluu heti huomenna järjestää papalle jotakin mukavaa, papalla on nimittäin syntymäpäivät. Sitten ulkoillaan eivätkä pakkaset pelota, mäkeä pitää laskea oikein urakalla.
Kaiken kruunaa sauna. Siellä mummu ja pappa istuvat hiihtolomalaisen kanssa monta tuntia ja raataavat kaiken maailman asioista.