Pi­ki­saar­ta aiotaan asuttaa lisää

Pikisaareen suunnitellaan uusia rakennuksia. Piirustusten perustana on voittotyö eurooppalaisesta arkkitehtikilpailusta, jossa Oulun kaupunki haki ehdotuksia Pikisaaren suunnitteluun.

Muutama mahtuu. Pikisaarentien pohjoispuolelle suunnitellaan taloja maisemaa ja perinteitä kunnioittaen.
Muutama mahtuu. Pikisaarentien pohjoispuolelle suunnitellaan taloja maisemaa ja perinteitä kunnioittaen.
Kuva: Laura Vuoma

Pikisaareen suunnitellaan uusia rakennuksia. Piirustusten perustana on voittotyö eurooppalaisesta arkkitehtikilpailusta, jossa Oulun kaupunki haki ehdotuksia Pikisaaren suunnitteluun.

Vaikka kilpailun koekentäksi ilmoitettiin saaren koko pohjoispuoli runsaine neliöineen, kaupungin arkkitehti Paula Vellonen myöntää, että parhaat ehdotukset karsivat rakennuspinta-alaa roimasti.

Rakennettava alue voi vielä pienentyä alueelta löytyneen, 1640-luvulla perustetun pikiruukin jäännöksen vuoksi. Vellonen arvelee ettei Pikitörmään rakenneta mitään, vaan uudet rakennukset keskittyvät Pikisaarentien pohjoispuolelle.

”Uskon, että suunnitellut rakennukset istuvat maisemaan kauniisti. Oulun kaupunki tunnustaa Pikisaaren arvon, saarella ei pyritä ratkaisemaan kaupungin asuntopulaa,” Vellonen kertoo.

Helsinkiläisten Teemu Kurkelan ja Katariina Sewónin voittotyöstä on tehty alustava sopimus. Harjakattoiset talot rakennetaan rinkiin yhteisten pihojen ympärille, minkä kaupungin arkkitehdit katsoivat sopivan Pikisaaren henkeen.

Suunnitellut talot ovat puolitoista- tai korkeintaan kaksikerroksisia. Taloihin tulee perinteiset kivijalat ja päämateriaalina on puu, mutta ulkomuoto on moderni. Värityksestä ja muista yksityiskohdista ei ole vielä tietoa.

Rakennuspinta-alaa käytetään enimmillään 3 500 metrineliötä, mikä tarkoittaa noin neljääkymmentä asuntoa.

Kaupunki on samoilla linjoilla saaren asukasyhdistyksen kanssa. Eko-SAFA:n kesäseminaarissa puhunut asukasyhdistyksen edustaja, kuvataiteilija Martti Mäki ymmärtää kaavoitustarpeet, mutta vaatii rakentamisen tehtävän vanhaa kunnioittaen.

Sekä Vellonen että asukasyhdistys haluavat säilyttää Pikisaaren vähäliikenteisenä ja Pikitörmän rakentamattomana.

”Pikitörmä on sielukas paikka. Se liittyy tervaan ja kaupungin vaurastumiseen. Jokainen kaupunki tarvitsee keuhkot, joita joki ja puistoalueet ovat,” Mäki määrittelee.

Kaupunki on jopa tutkinut asukasyhdistyksen ehdotusta, että vanhoja puutaloja siirrettäisiin keskustasta Pikisaaren kulttuuriympäristöön.

Esimerkiksi Merimiehen kotimuseo ja niin sanottu Pukusiskojen talo ovat siirrettyjä, mutta suuremmassa mittakaavassa rakennuksia ei voida tuoda. Muun muassa erilainen mittakaava aiheuttaa ongelmia. Matalat kaupunkipuutalot eivät sovi korkeampien Pikisaaren talojen joukkoon.

Rakennussuunnitelmat ovat nyt odotuskannalla. Viime kuussa Pikisaaressa tehtiin arkeologisia kaivauksia entisen pikiruukin kohdalla. Museovirasto arvioi parhaillaan paikan arvokkuutta Oulun yliopiston arkeologien laatiman selvityksen pohjalta.

Vellosen mukaan Museoviraston päätös todennäköisesti rajaa rakennettavaa aluetta. Muinaisjäänteeksi määritelty, jo mullan peittämä pikiruukki on paitsi harvinainen, myös erittäin hyvin säilynyt pala Pikisaaren teollista historiaa.

Museovirastolla on mahdollisuus jopa kieltää rakentaminen kokonaan, mutta se on hyvin harvinaista. Jos rakennuslupa heltiää, työt voidaan aloittaa aikaisintaan vuonna 2004.

Muutoin saaren viheralueiden annetaan rehottaa rauhassa. Saaren länsipäähän, entiseen Korkeasaareen ei suunnitella rakennuksia. Alue aiotaan säilyttää puistomaisena virkistysalueena, jonne voidaan lisätä Pikisaaren värikkäästä historiasta kertovia opasteita. Yliopiston arkeologian laitos tutkinee myös Korkeasaaren.

Ilmoita asiavirheestä