Työryhmän esitykset Oulun Pikisaaren kehittämiseksi ovat varovaisia. Saaren nykyinen perusluonne onkin viisasta säilyttää, mutta sen eristyneisyyttä on vara raottaa.
Kipakka kiista Pikisaaren taiteilija-asuntojen käytöstä ja vuokrankorotuksista kääntyi lopulta hedelmälliseksi prosessiksi, kun saaren tulevaisuudesta päätettiin vuosi sitten laatia kunnollinen ehdotus. Asialla olleen työryhmän selvitys julkistettiin torstaina, ja ennen lopullisia kehittämispäätöksiä on edessä muun muassa laaja lausuntokierros.
Tällainen menettely on oikea. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ja kaupunkikuvallisesti keskeisen saaren luonnetta ei voi muuttaa ohimennen koko kaupunkia koskevan asunto-ohjelman sivuasiana tai virkamiespäätöksin, vaan on tarpeen käydä kunnollinen periaatekeskustelu. Nyt se on saatu liikkeelle. Hyvä merkki on, että työryhmä, jossa oli niin kaupungin viranhaltijoita, ulkopuolisia asiantuntijoita kuin saaren asukkaiden ja siellä työtä tekevien edustajiakin, sai aikaan yksimielisen esityksen.
Työryhmä on tehnyt sen olennaisen havainnon, että saaressa todella on kehittämismahdollisuuksia. Julkistettu ehdotus on silti hellävarainen ja paikan nykyistä luonnetta kunnioittava. Puolentoista sadan asukkaan saaresta ei aiota tehdä uutta vauraan väen ranta-asuntoaluetta, historiallista puuhamaata tai muunkaan laista suuren luokan matkailutäkyä. Sellaisiinkin saaressa olisi aineksia.
Jos kaupungin päättäjät seuraavat työryhmän lyömiä viittoja, Pikisaari tunnetaan vastakin nimenomaan taiteilijoiden asuin- ja työskentely-ympäristönä, joka voisi olla kansallisesti, jopa kansainvälisesti ainutlaatuinen. Linjaus on perusteltu jo siksi, että Oulun mainetta kulttuurikaupunkina on varaa kohentaa.
Kysymys ei kuitenkaan ole vain Oulun ulospäin näkyvästä imagosta, vaan myös kaupungin yleisestä elävöittämisestä. Pikisaari voisi tarjota nykyisillekin oululaisille paljon enemmän. Nyt se on useimmille vain läpikulkupaikka matkalla keskustasta Hietasaareen ja sieltä takaisin. Pysähtymään houkuttelee lähinnä vain kevyen liikenteen sillan kupeessa oleva ravintola.
Selvityksessä huomautetaan aiheellisesti, että saaresta puuttuu toimintojen "veturi". Se johtunee ainakin osaksi toisesta ehdotukseen kirjatusta arviosta: kaupungin ja saaren kulttuurituottajien välillä ei ole 25 vuodessa syntynyt yhteistyömallia ja todellista keskusteluyhteyttä. Allergiareaktiot ovatkin ajoittain olleet rajuja.
Työryhmän keskeisiin ehdotuksiin kuuluu ajatus Pikisaarentie 10:een perustettavasta kulttuurikeskuksesta, joka tukisi saaren toimijoiden yhteistyötä ja näkyvyyttä. Idea on hyvä. Tähtäyspisteeksi kannattaa ottaa saarelaisten ja muiden oululaisten sekä matkailijoiden kohtauspaikan luonti.
Pikisaaren matkailullinen kehittäminen on jäänyt selvityksessä kaikkiaan vähälle pohdinnalle. Siihen on jatkossa syytä palata - paikan perusluonne muistaen. Torstaisessa tiedotustilaisuudessa Pikisaarta verrattiin Fiskarsin ruukkiin, jossa käsityö, taide ja turismi elävät rauhanomaisesti rinnakkain. Pikisaari ei kestäisi kymmeniätuhansia matkailijoita, mutta vertaus on hyvä ainakin siinä mielessä, että se korostaa Pikisaaren merkitystä ainutlaatuisena osana nyky-Oulua.
Ainekset tulevillekin vuokrakiistoille taitavat ehdotuksen perusteella olla jo olemassa. Ehdotuksen mukaanhan taiteilija-asuntojen vuokrat korotettaisiin asteittain "kestävälle" tasolle. Takaportiksi tosin jätetään kaupungin mahdollisuus subventoida yhtiönsä hallussa olevien asuntojen vuokria.