Pikisaarelaisten taidealan opiskelijoiden ennakkoluulottomuus ja luovuus saavat kiitosta nuorilta pohjoismaisilta kollegoilta.
"Suomalaiset käyttävät runsaasti värejä. He ovat myös rohkeampia kokeilemaan sellaisia väriyhdistelmiä, joiden me emme uskoisi sopivan yhteen", tiivistää norjalainen Tonje Størset Digre.
Oulun seudun ammattiopiston Pikisaaren yksikössä on tällä viikolla häärännyt viisi norjalaista, viisi ruotsalaista ja yksitoista suomalaista taidealan opiskelijaa opettelemassa uutta huovutustekniikkaa. Pohjoismaisen designhankkeen tuloksena on syntynyt huovutettuja hattuja, seinävaatteita, huiveja ja koruja.
Suurin osa tänään kotimaihinsa palaavista nuorista ei ollut koskaan aikaisemmin kokeillut huovuttamista.
"On yllättävää, että ei ole juuri mitään, mitä huovuttamalla ei voisi tehdä", ruotsalainen Caroline Fahlén sanoo.
Norjalaisten mukaan huovutus on vuonojen maassa alkanut herättää kiinnostusta, sillä myös kruununprinsessa Mette-Marit on innostunut huovutetuista vaatteista.
Pikisaaren kulttuuri- ja vaatetusalan yksiköllä on ollut opiskelijavaihtoja Norjan Størenissa sijaitsevan ammatillisen taidealan koulun kanssa jo toistakymmentä vuotta. Norjalaiset taas tunsivat ruotsalaisen Östersundissa sijaitsevan Palmcranztskolanin porukkaa, joten tänä vuonna pikisaarelaiset saivat vieraakseen kahden kansallisuuden edustajia.
Nuoresta ryhmästä henkii, kuinka hauska viikko heillä on takanaan. Fahlén, Størset Digre ja norjalainen Marita Trotland ovat Suomessa ensimmäistä kertaa, mutta eivät kuulemma viimeistä.
"Ihmiset ovat hirvittävän ystävällisiä ja kohteliaita", sanoo Størseth Digre vilpittömästi.
"Ja täällä aukaistaan ovia muille! Se ei ainakaan Norjassa ole kovin yleistä", tyttö lisää.
Pikisaaren yksikössä opiskeleva Mari Pohjanvesi näyttää, miten pohjoismainen huovutusporukka on viikon kuluessa valmistanut reikähuiveja.
Ensin neliön muotoiselle vaahtomuovin palalle piirretään ristikko, jonka viivojen päälle asetetaan merinovillaa. Niitä kohtia, joissa villasäikeet risteävät, pistellään neulalla, jolloin ne tarttuvat kevyesti kiinni toisiinsa.
Kun pohjatyö on tehty, alkaa huovutus, eli villakuitujen yhdistäminen. Vielä hauraasti koossa pysyvä huivi siirretään esimerkiksi saippuoidun bambuverhon päälle. Rullaustekniikassa bambuverhoa rullataan huivin päälle ja huopuminen tapahtuu saippuan ja lämpimän veden avulla. Tämän jälleen huivi pestään vuoroin kylmällä ja vuoroin kuumalla vedellä.
Projektin vetäjä, huovuttaja Marika Halme kuuntelee vieressä.
"Näköjään olette oppineet asian", hän myhäilee.
