Hartela-Forum Oy:n tekninen johtaja Kari Kaarlela rakentaa Oulun Pikisaareen itselleen omakotitalon Pikikatu 5:een. Työt alkavat kesälomien jälkeen syksyllä. Kaarlela ei kerro talon kustannusarviota, sillä hän aikoo vielä käydä huomenna avattavilla Vaasan asuntomessuilla katsomassa uusimpia ratkaisuja.
"Lopulliset suunnitelmat eivät ole vielä valmiit. Talo tulee omaan asumiseen eikä tienaamiseen. Sanotaan vaikka eläkepäiviin", Kaarlela kertoo muuttoaikeistaan Pyykösjärven rannalta jokisuistoon.
Pikisaarelaisten keskuudessa uuden omakotitalon suunnitelmat ovat herättäneet ihmetystä. Voimassa olevassa asemakaavassa Kaarlelan rakennuspaikka on ollut yli kymmenen vuotta. Rakennusoikeutta on kaavamerkinnän mukaan 230 neliömetriä.
Kaarlelan suunnitelma on kuitenkin huomattavasti laajempi. Talon asuinpinta-ala, joka on mainittu kaavassa, on 235 neliömetriä. Kellaritiloja taloon tulee 178 neliömetriä ja ullakkotiloja 20 neliömetriä. Näin rakennuksen koko hurahtaakin ihan laillisesti 433 neliömetriin.
Rakennusvalvontaviraston virastopäällikkö Tapani Mäkikyrö on myöntänyt Kaarlelan Asunto-osakeyhtiölle Oulun Pikisaarenhoville rakennusluvan 23. toukokuuta eikä lupapäätöksestä ole tehty oikaisuvaatimusta, joten päätös on saanut lainvoiman kesäkuun alkupuolella ja piste.
Oulussa omakoti- ja paritalojen rakennuslupapäätökset ovat virastopäällikön asioita. Monissa kunnissa viranhaltijoilla on valta myöntää lähes kaikki luvat jopa suurille kerrostaloille.
Lupakäsittelyssä on kuultu naapureita eikä heillä ole ollut huomauttamista, että vuosikaudet tyhjillään ollut naapuritontti rakennetaan. Kaavan ja suunnitelmien mukainen 203 neliömetrin ero on tullut tajuntaan pahasti myöhässä. Oikein tehtyä rakennuslupapäätöstä ei voi purkaa.
Määräyksissä on pysytty
Virastopäällikkö Tapani Mäkikyrö vakuuttaa, että asemakaavan määräyksissä on pysytty. Talon muotoa ja kokoa on kevään mittaan hiottu useissa neuvotteluissa, joissa on ollut mukana myös kaupunginarkkitehti Jari Heikkilä.
Talon suunnittelija arkkitehti Veli Karjalainen sanoo talon olevan Pikisaaren mittakaavan mukainen. "Pikisaarelle ovat tunnusomaisia korkeat kivijalat. Lisäksi talot ovat kaksi- tai puolitoistakerroksisia. Talo on viritetty viereisen emalitehtaan mittoihin."
Karjalainen korostaa, että kellariin saa rakentaa.
"Pikisaarentien pohjoispuolelle on tulossa suuri puutaloalue, jossa kellarit rakennetaan. Siitä käytiin eurooppalainen arkkitehtikilpailu joitakin vuosia sitten. Kellari on kellari."
Kellari ei näy kaavassa
Pikisaarenhovin yllättävät neliöt selittyvät juuri sillä, ettei vanhoissa asemakaavoissa ole määritelty aputilojen kokoa. Kellari on kellari eikä sitä näy kaavassa eikä sitä lasketa asumisen neliöihin. Myös ullakko on ullakko.
Kellari on toissijaista tilaa Pikisaarenhovissa, sillä varsinaisesta asuinkerroksesta löytyy kylpyhuone ja poreallas. Niinpä kellariin toissijaisiin tiloihin on sijoitettu saunaosasto, uima-allas ja takkahuone. Jos asuinkerroksen kylpyhuonetta ei olisi, kellari laskettaisiin asumisneliöihin.
Pikisaarenhovin tuleva asukas Kari Kaarlela myi yhdessä toimitusjohtajan Pentti Pajulammen kanssa Hartelalle oman rakennusliikkeensä Rakennus-Forum Oy:n 2006. Niinpä molemmat herrat olivat viime marraskuussa julki tulleessa viimeksi toimitetussa vuoden 2006 verotuksessa Oulun parhaiten tienanneiden listalla yli 7 miljoonan euron vuosiansioilla.