Kansanedustaja Sampsa Kataja (kok.) on keräämässä nimiä lakialoitteeseen, joka tähtää pikavippilainojen kieltämiseen. Se, että yrittämisen vapauteen hyväksyvästi suhtautuvan puolueen edustaja haluaa rajoittaa tämän sortin liiketoimia, kertoo paljon.
Aloite kertoo ennen kaikkea siitä, että pikavippaus on niin avointa hädänalaisten ihmisten häikäilemätöntä hyväksikäyttöä, ettei sitä voida puolustaa edes yrittämisen vapauden nimissä. Voidaan aiheellisesti kysyä, miten tällainen toiminta on voitu edes sallia.
Kataja ei ole ensimmäinen ja ainoa, joka on huolissaan pikavippauksen aiheuttamista ongelmista. Niinpä ei ole ihme, että hän saa tukea aloitteelleen sekä omiltaan että poliittisen kentän keskeltä ja vasemmalta.
Vuonna 2005 markkinoille tullutta pikavippausta on yritetty saada kuriin lainsäädäntöteitse. Keinot ovat olleet kuitenkin niin lepsuja, etteivät ne ole tehonneet. Vippaus voi hyvin ja sen kohteeksi joutuneet asiakkaat entistä huonommin.
Pikavippauksessa on kyse rahan lainaamisesta matkapuhelimen tai internetin kautta ilman, että lainaajalla on mitään vakuuksia. Lainan korot voivat nousta satoihin prosentteihin.
Tällaista lainaa ottavat useimmiten ne, joilla olisi siihen viimeiseksi varaa. Toisin sanoen niitä ottavat ihmiset, joiden muut vippitiet ovat varattomuuden tai aikaisempien maksuhäiriöiden vuoksi sulkeutuneet.
Vippaajissa on paljon nuoria, jotka eivät hallitse rahankäyttöään. Rahaa lainataan yli varoilla elämiseen kuten juhlimiseen tai matkailuun.
Kun velkaa ei kyetä maksamaan ajallaan, otetaan uutta vippiä, ja näin moni ajautuu velkakierteeseen, josta on vaikea päästä irti.