Rikosjuttujen ratkaisun siirtyminen kansliapäätöksiksi lisää vaaraa, että merkittäviä rikoksia ja rikoksentekijöitä voi jäädä julkisuudelta piiloon. Tämä johtuu siitä, että kansliapäätösten käsittely ei ole julkista, vain niiden asiakirjat ovat.
"Oikeudenkäynnin julkisuusperiaatteen merkitys vähenee", toteaa Lapin yliopiston lainkäytön professori Jyrki Virolainen.
Rikosjuttuja ryhdytään käsittelemään käräjäoikeuksissa kansliapäätöksinä lokakuun alusta. Kansliapäätöksinä voidaan käsitellä rikoksia, joista määrättävä rangaistus on sakko tai enimmillään kaksi vuotta vankeutta.
Esimerkiksi rattijuopumusrikokset, varkaudet ja lievät pahoinpitelyt ovat jatkossa kansliapäätöksinä tuomittavia rikoksia.
Uudistuksella pyritään muun muassa lyhentämään käsittelyaikoja ja satsaamaan voimavaroja isompiin juttuihin.
Uusia pelisääntöjä
tarvitaan
Julkisuusperiaate koskettaa myös tiedotusvälineitä ja sitä myöten yhteiskuntaa ja kansalaisia. Journalistiliiton puheenjohtaja Pekka Laine on huolissaan lakiuudistuksen myötä piiloon jäävistä jutuista. "Siinä on hirveä riski. Pelisäännöt täytyy sopia."
Myös Helsingin yliopiston julkisoikeuden laitoksen johtaja, hallinto-oikeuden professori Timo Konstari varoittaa mahdollisesta tietopimennosta. "Se vaara on olemassa, että pimentoon jää mielenkiintoisia juttuja."
Huoli ei ole turha. Käräjäoikeuksien käsittelemistä jutuista noin 30-40 prosenttia muuttuu kirjallisesti käsiteltäviksi. Numeroina se tarkoittaa vuosittain noin 20 000-25 000 rikosjuttua kaiken kaikkiaan noin 60 000 jutusta.
Julkisuuden tietopimentoon voisi jäädä esimerkiksi muutaman vuoden takaisen kaltainen tapaus, jos se toistuisi lokakuun jälkeen. Kansanedustaja törttöili autolla kännissä, jäi kiinni ja tuomittiin ehdolliseen vankeusrangaistukseen, ajokieltoon ja satojen eurojen sakkoihin.
Virolainen toteaa, että silmää tekevien rikokset olisikin syytä käsitellä julkisesti. Konstari kuitenkin muistuttaa, että tuomioistuimet eivät ole velvollisia palvelemaan mediaa.
Kuusamon käräjäoikeuden käräjätuomari Antti Savelakin kannattaa käräjäoikeuksien ja median välisten pelisääntöjen sopimista. "Nyt täytyy lähteä luomaan uutta systeemiä", hän toteaa.
Uudistuksella pyritään lyhentämään käsittelyaikoja ja vähentämään pääkäsittelyjen peruuntumisia. Lisäksi lakiuudistus säästää rahaa henkilötyövuosien säästämisellä.
Kaikki eivät kannata
lakimuutosta
Lakimuutos ei kuitenkaan ole oikeusministeriön tuomioistuinyksikön päällikön, hallitusneuvos Heikki Liljeroosin mukaan saanut varauksetonta kannatusta. "Osa käräjätuomareista haluaisi oikeusturvan nimissä asianosaiset paikalle."
Savela on toista mieltä, joskin allekirjoittaa Liljeroosin väitteen varauksellisesta kannatuksesta. "Jo nyt osa jutuista käsitellään niin, ettei syytetyn tarvitse olla paikalla. Eli tilanne ei sinänsä hirveästi muutu", hän arvioi.
"Joidenkin mielestä on kohtuullista, että syytetty on oikeudenkäynnissä paikalla, mutta eihän oikeudenkäynti ole mikään rangaistus."
Savela huomauttaa, että uudenkin lain myötä on tuomarin harkinnassa, kutsuuko tämä syytetyn paikalle. "Periaatteellisesti muutos on iso, mutta menettelynä helppo", Savela summaa.
