Pikavipit eli nopeasti myönnettävät yksityishenkilöiden kulutusluotot ovat Suomessa yleistyneet nopeasti. Yksi syy on se, että luoton saa helposti ja yksinkertaisesti; toinen epäilemättä se, että pikaluottobisnes on tuonut pyörittäjilleen huimia voittoja. Alan yrityksiä on maassa ainakin puolensataa.
Myös pikaluottojen käyttö on hämmästyttävän laajaa. Niitä myönnetään tänä vuonna arviolta toista miljoonaa. Sitä mukaa kun pikalainojen määrä on kasvanut, ovat lisääntyneet myös niihin liittyvät lieveilmiöt, kuten ylivelkaantuminen. Pahimmillaan vippikierre on aiheuttanut ihmisille tuhansien eurojen velkataakan. Osasyy ongelmiin on se, että pikavippien todellinen vuosikorko voi olla satoja prosentteja. Sitä lainanottajalle ei useinkaan tehdä selväksi.
Alan vastuullisimmat yritykset ovat luoneet toiminnalleen eettiset säännöt, mutta kaikki firmat eivät niitä noudata. Tällä hetkelläkin netissä markkinoidaan tekstiviestein haettavia pikalainoja lupaamalla "Jatkoaikaa illanviettoon" tai mainostamalla pikavippien sopivan arkipäiväisten menojen kattamiseen. Monet ovat tällaisen vastuuttoman houkuttelun syöttiin tarttuneet. Pikavippejä on esimerkiksi haettu kännykällä päissään aamuyöstä ja jatkettu juhlintaa, kun tilin saldo on saatu plussalle.
Ei ole epäselvää, etteikö alalle tarvittaisi nykyistä tarkempaa sääntelyä. Sitä ehdottaa myös viime viikolla esityksensä jättänyt oikeusministeriön työryhmä. Se muun muassa esittää rajoituksia rahojen siirtoon luotonottajille öisin. Koska luottoja on myös myönnetty toisten kännyköitä ja henkilötietoja käyttäneille, työryhmä ehdottaa, että lainanottajien tunnistusta tarkennettaisiin esimerkiksi verkkopankkitunnusten avulla. Esitys on hyvä.
Pikavipit ovat ilmeisesti tulleet jäädäkseen, ja joissakin poikkeustilanteissa niiden käyttö voi olla perusteltua. Tällä hetkellä alalla on kuitenkin ylitetty sopivuuden rajoja ja käytetty hädänalaisten ja tietämättömien ihmisten tilannetta hyväksi.
Monet pikavipin ottajat ovat nuoria aikuisia. Selvityksen mukaan 43 prosenttia vipin käyttäjistä on 20-24-vuotiaita. Tuossa iässä henkilökohtaiset taloustaidot ovat usein vielä heikot. Työryhmän tärkeä havainto onkin se, ettei kaikkia pikaluottoihin liittyviä ongelmia voi ratkaista lainsäädännön avulla. Tarvitaan myös talouskasvatusta, neuvontaa ja sosiaalista luototusta. Pahimpien ongelmien poistamiseksi myös lakipykäliä pitää kuitenkin muuttaa.
paakirjoitus@kaleva.fi