Pikaluottojen markkinat ovat kasvaneet muutamassa vuodessa vauhdikkaasti, ja Suomessa arvioidaan toimivan 50-70 pikavippejä tarjoavaa yhtiötä. Muun muassa viranomaiset ja kuluttajajärjestöt ovat arvioineet, että pikaluottojen helppo saatavuus on vienyt osan kuluttajista velkakierteeseen tai pahentanut aiempaa velkakierrettä.
Oikeusministeriön asettama työryhmä etsii parhaillaan keinoja pikaluotoista ilmenneiden ongelmien vähentämiseksi. Se antaa ehdotuksensa lainsäädäntömuutoksista marraskuun lopussa.
Työryhmässä on edustajia oikeusministeriön lisäksi valtiovarainministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, Rahoitustarkastuksesta, Kuluttajavirastosta, Suomen Kuluttajaliitto ry:stä, Finanssialan Keskusliitto ry:stä, Suomen Pienlainayhdistys ry:stä sekä Velkaneuvonta ry:stä. Työryhmä kuulee työssään myös ainakin tietosuojavaltuutettua sekä Takuu-Säätiön edustajaa.
Pikaluotoilla tarkoitetaan muutamien satojen eurojen ja enimmillään kolmeksi kuukaudeksi otettavia luottoja, joita voi tilata matkapuhelimella tai internetistä ja joihin ei tarvita vakuuksia.
Pikaluottoja pohtivan työryhmän puheenjohtaja, lainsäädäntöneuvos Katri Kummoinen oikeusministeriöstä kertoo työryhmän selvittävän erityisesti pikaluottojen todellisen vuosikoron ilmoittamisvelvollisuutta, lainanhakijan luotettavaa tunnistamista ja luoton myöntämisajankohdan rajoittamista. Lisäksi tarkoituksena on muun muassa selvittää tarve ajantasaistaa rikoslain kiskontaa koskevia säännöksiä sekä tarkistaa korkolain viivästyskorkoa koskevia säännöksiä.
Pikaluottoja myöntävien yritysten rekisteröitymisvelvollisuutta tai niin sanotun positiivisen luottorekisterin käyttöönottoa työryhmä ei selvittele.