Elämä on sattumia ja valintoja. Niko Räsänen, 16, tietää tämän viimetalvisten kokemustensa perusteella varsin hyvin. Hän innostui lähtemään kaveriensa kanssa pikaluistelun yleisen sarjan SM-kisoihin Seinäjoelle - ja palasi kotiin yleisluistelijoiden pronssimitali kaulassa.
Näin miehestä tuli pikaluistelija, joka valittiin saman tien nuorten maajoukkueeseen.
"Vuosi sitten näihin aikoihin en edes seurannut pikaluistelua, saati sitten kuvitellut, että se voisi olla minun urheilulajini. Mutta kaikkea näköjään sattuu", Niko Räsänen sanoo Raksilan tekojäällä Oulun Tarmon harjoituksissa.
SM-mitalisti muistuttaa, että kisoissa eivät sentään olleet mukana kaikki Suomen huiput, jotka kiersivät samaan aikaan maailmancupeja.
"Mutta oli minulla aika kova kestävyysurheilijan tausta muun muassa rullaluistelusta, ei nyt sentään mitalille ihan noin vain luistella."
Niko Räsänen ei ota ensimmäisestä kokonaisesta pikaluistelijan talvestaan paineita.
"Tietysti käyn SM-kisat, mutta lähden kisoihin vain parantamaan ennätyksiäni. Tavoitteet on helpointa muotoilla niin: kun ennätykset paranevat, myös menestystä saattaa tulla."
Parhaimmillaan nuori luistelija on tähän saakka ollut pitkillä matkoilla.
"500 metrin ennätykseni on huonoin 43,8. Vaikka pitkät matkat ovat menneet paremmin, ei minun ole tarkoitus mitenkään keskittyä niihin. Kaikkea harjoitellaan tasapuolisesti", Pentti Kiiskisen valmentama Räsänen sanoo.
Suomalaisen pikaluistelun kärki on terävä, mutta kapea. Laji nappaa taatusti jokaisen lahjakkuuden valmennukseen. Nuorten maajoukkue on vienyt miehen rullaluistelun EM-kisoihin Italiaan, ja reissut jatkuvat. Niko Räsänen matkaa viikon kuluttua Berliiniin viikon harjoitusleirille muun maajoukkueen kanssa.
"Odotan leiriä innokkaana. Sieltä varmaan tarttuu uusia oppeja. Ja leirikilpailu kertoo vähän, missä mennään."
Haukiputaan lukion ekaluokkalainen on järjestänyt lukujärjestyksensä niin, että aamuharjoituksille on tilaa. Harkinnassa on jatkaa ensi vuonna urheilulukiossa, jonne maajoukkueluistelijalle taatusti löytyy tilaa.
"Onhan koulun vaihto aina mahdollista. Täytyy nyt harkita tarkkaan. Haukiputaalla ei ole ketään muita pikaluistelijoita, vaikka miten olen yrittänyt kavereita houkutella", Niko Räsänen pohtii ja vaihtaa luistimet lenkkareihin ahtaassa kopissa lähes kymmenen muun luistelijan kanssa.
"Nyt kai pitäisi aloittaa valitus olosuhteista: nämä ovat niin kehnot, ettei näistä edes kannata valittaa. Jos Suomessa edes yksikin jäähalli pyhitettäisiin vain luistelijoille."
Kun aikansa osaa jakaa, sitä jää muuhunkin kuin urheiluun.
"Soittelen kitaraa ja rumpuja. Kun vielä kaverien kanssa vietän loput ajasta, vuorokausi alkaakin olla täynnä. Nukkuakin pitää jossain välissä", Niko Räsänen virnuilee.
Anssi Väisänen