Museovirasto ja Turun yliopiston arkeologian laitos aikovat tutkia ainutlaatuiset piispa Henrikin pyhäinjäännökset. Reliikit kuljetetaan ilmeisesti jo alkuvuonna tutkimuksia varten Turkuun, jonne ne myös jäävät vuosikymmeniä kestäneen Helsingin "evakkoajan" jälkeen.
Pyhäinjäännöksistä ainoastaan Pyhän Henrikin värttinäluun lopullista sijoituspaikka ei ole vielä lyöty lukkoon. Tällä haavaa se on esillä helsinkiläisessä katolisessa Pyhän Henrikin katedraalissa, ja sinne katedraaliseurakunta sen haluaisi myös jäävän.
- Meillä oli syksyllä hyvä neuvottelu Helsingissä katolisen Pyhän Henrikin katedraaliseurakunnan edustajien kanssa. Silloin päädyimme hyvässä yhteisymmärryksessä tähän, että kaikki pyhäinjäännökset tutkitaan, myös heillä oleva värttinäluu. Tutkimusten jälkeen sitten pohdimme, annammeko jotain ja mitä annamme heille, kertoo Turun tuomiorovasti Rauno Heikola.
Pyhäinjäännökset ovat olleet Helsingissä Museoviraston hallussa vuodesta 1924, jolloin ne lähetettiin Helsinkiin "anatomillis-tieteellistä" tutkimusta varten.
Viime kesäkuussa Museovirasto päätti, että reliikkien omistusoikeus on Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymällä. Kyynärvarren Museovirasto oli antanut vuosiksi 1999-2004 Pyhän Henrikin katedraaliseurakunnalle säilytettäväksi. Tammikuussa 2005 Museovirasto oli jatkanut säilytystä toistaiseksi.
Vanhat tutkimustulokset punnitaan
Tuomiorovasti Rauno Heikolan mukaan seuraavaksi selvitetään, mitä reliikeistä kannattaa ja voi tutkia. Tätä varten ne siirretään lähiaikoina Turkuun, missä ne myös todennäköisesti tutkitaan.
- Museovirastossa on iso kokoelma, mutta kaikkia pyhäinjäännöksiä ei tietenkään tutkita. Meitä kiinnostaa ennen muuta piispa Henrik ja häneen liittyvät reliikit, Heikola kertoo.
Reliikkikokoelmassa on muun muassa pääkallo sekä punaiseen silkkiin kääritty leukaluu, joiden pääluettelossa ilmoitetaan kuuluneen 1100-luvulla eläneelle Pyhälle Henrikille.
- Nyt testataan vanhat, professori Juhani Rinteen tutkimustulokset 1920-luvulta, Heikola sanoo.
Reliikkien joukossa on myös esimerkiksi Pyhän Birgitan kalotti, jota Heikola luonnehtii niin ikään hyvin mielenkiintoiseksi.
Tieteellisen tutkimuksen avulla halutaan hänen mukaansa selvittää ennen muuta pyhäinjäännösten aitous. Mutta reliikkien tutkimisessa on kyse myös muustakin. - Jos piispa Henrik pystytään nyt ajoittamaan jotenkin tarkemmin, tutkimus liittyy samalla myös Turun kaupungin ikään ja historiaan, Heikola lisää.
Suhtautuminen pyhäinjäännöksiin erilaista
Turkuun palautettavat pyhäinjäännökset sijoitetaan Heikolan mukaan Tuomiokirkon museon kokoelmiin. Joitakin reliikkejä voidaan tarvittaessa laittaa esille, mutta mitään jatkuvasti näytteillä olevia esineitä niistä ei tule.
Luterilaisten suhtautuminen pyhäinjäännöksiin poikkeaa näin katolilaisten käsityksistä.
- Heille ne ovat pyhiä esineitä, jotka välittävät uskonelämää. Meillä luterilaisilla taas ei ole niin sanottuja reliikkejä samassa merkityksessä. Tokihan ne meillekin välittävät historiaa ja ovat jonkinlaisia dokumentteja, mutta meidän suhtautumisemme on toisenlainen, Heikola huomauttaa.