Piis­ko­ja ja ku­jan­juok­sua

Oululaista Klaara Juhontytärtä syytetään liitosta saatanan kanssa. Syyttäjän todistaja kertoo yhdeksän lapsen äidin vieneen hänet kanssaan hornaan eräänä sunnuntaina ennen laskiaista. Hornassa 30-vuotias Klaara söi ja tanssi paholaisen kanssa, hän kuvailee.

NMKY:n huoneistossa Oulussa pidettiin vuonna 1937 välikäräjät, jossa käsiteltiin murhasyytettä. Kahleissa oleva vanki seisoi tuohon aikaan tuomarin edessä asianajajansa kanssa koko käsittelyn ajan
NMKY:n huoneistossa Oulussa pidettiin vuonna 1937 välikäräjät, jossa käsiteltiin murhasyytettä. Kahleissa oleva vanki seisoi tuohon aikaan tuomarin edessä asianajajansa kanssa koko käsittelyn ajan

Oululaista Klaara Juhontytärtä syytetään liitosta saatanan kanssa. Syyttäjän todistaja kertoo yhdeksän lapsen äidin vieneen hänet kanssaan hornaan eräänä sunnuntaina ennen laskiaista. Hornassa 30-vuotias Klaara söi ja tanssi paholaisen kanssa, hän kuvailee.

Klaaran palvelijat tukevat syytettä kertoen nähneensä emäntänsä tehneen taikoja useita kertoja. Oulusta löytyy muitakin todistajia Klaaran noituudelle. Hänet tuomitaan kuolemaan 13.11.1678.

Tällaisen noitaoikeudenkäynnin järjestäminen kuulostaa nykyihmisen korvaan lähinnä legendalta. Sitä se ei kuitenkaan ole, vaan 1600-luvulla Suomessa yritettiin kitkeä noituutta systemaattisesti. Koko maassa käytiin vuosisadalla noin 200 noitaoikeudenkäyntiä, joissa langetettiin 60 kuolemantuomiota.

Noitaoikeudenkäynnit nousevat yhtenä esimerkkinä esiin oikeuslaitoksen historiaa käsittelevässä tutkimuksessa, jossa valotetaan Oulun seudun oikeudenhoidon kehittymistä lähes tuhannen vuoden ajalta. Vasta julkaistun laajan teoksen pääpaino on alueen alioikeuksien historiassa, mutta se käsittelee myös syyttäjälaitoksen ja asianajolaitoksen historiaa sekä nykyisyyttä.

"Vastaavanlaajuista tutkimusta ei Suomessa ole aikaisemmin tehty", teoksen kirjoittaja, filosofian tohtori, Oulun yliopiston historiatieteen tutkija Sinikka Wunsch kertoo.

Lue lisää sunnuntain Kalevasta!

Ilmoita asiavirheestä