Nuoria patistetaan valmistumaan ammattiin nykyistä nopeammin. Korkeakouluopiskelijoiden valmistumisaikaa pidetään liian pitkänä. Päättäjät eivät pidä siitä, että tuore ylioppilas viettää välivuosia ennen yliopistoon pääsyä.
Nuoret halutaan kansantalouden pyörän pyörittäjiksi entistä aiemmin. Suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle, joten veroja maksavia työssäkäyviä kansalaisia tarvitaan lisää. Se on tosiasia, jota ei voi olla sivuuttamatta, jos halutaan säilyttää suomalainen hyvinvointiyhteiskunta.
Suomalainen osaaminen kumpuaa pitkälti siitä, että meillä on korkeatasoinen koulutusjärjestelmä. Takaamalla kaikille tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet on saatu käyttöön koko väestön lahjakkuus.
Harva korkeata verotusta kritisoiva keskituloinen muistaa, että yhteiskunta on tarjonnut jokaiselle maksuttoman koulutuksen. Eri tukijärjestelmien avulla pyritään varmistamaan kaikille tasavertainen mahdollisuus korkeakouluopintoihin.
Nykyisellä opintotuella ei pysty aina täysipäiväiseen opiskeluun. Opintorahan ostovoima on jäänyt selvästi jälkeen muusta tulokehityksestä.
Kulttuuriministeri Tanja Karpela on luvannut konkreettisia parannusesityksiä opintotukeen vielä tämän vuoden aikana. Ministeri väläytti jopa lisää rahaa opiskelijoille, vaikka keväällä hyväksytyt budjettikehykset eivät sisällä opintotukikakun kasvattamista.
Karpelan lupaukset ovat joutuneet outoon valoon, kun pääministeri Matti Vanhanen on julistanut, ettei opiskelijoille heru lisää rahaa.
Pääministeri on kannustanut ottamaan opintolainaa sijoituksena tulevaisuuteen. Opiskelijoiden on vaikea niellä mukisematta väitettä, koska valmistumisen jälkeen on yleensä tiedossa epävarmoja pätkätöitä.
Veroporkkanoilla voidaan opintolainan houkuttelevuutta lisätä. Oppositiopuolue kokoomus on tarjonnut mallia, jossa opiskelija voisi valmistumisen jälkeen vähentää verotuksessa lainan lyhennyksestä puolet kymmenen vuoden ajan. Jos vastavalmistunut lyhentää lainaansa vuodessa 1 000 euroa, hän maksaa 500 euroa vähemmän veroja kyseisenä vuonna.
Tällaisella verohoukutuksella voitaisiin vastata presidentti Tarja Halosen huoleen niin sanotusta social shoppingista. Halonen on arvostellut, että nuoret muuttavat edullisen koulutuksen jälkeen matalan verotuksen ja minimisosiaaliturvan maihin.
"Sitten tullaan siniristiliput hulmuten takaisin saamaan lapsia ja lapset koulutetaan halvalla kotimaassa. Eläkkeellä lähdetään suomalaisilla eläke-eduilla mahdollisimman pienen verotuksen maahan", Halonen on paheksunut.
Presidentin kauhistelussa on osittain perää, mutta kannattaa muistaa, millainen hyöty työnantajille on kotimaahan palaavista osaajista. Nuorten opiskelua ja työntekoa ulkomailla ei pidä lannistaa.
Opiskelijoita ei saa syyllistää pitkistä opintoajoista. Opintojen loppuvaiheessa työkokemuksen kerääminen omalta alalta on perustelua. Pääministeri Vanhasella on omakohtaista kokemusta pitkään venähtäneistä opinnoista. Hän opiskeli maisteriksi kymmenessä vuodessa.
Opintotuen uudistaminen on vain yksi osa suurempaa kokonaisuutta opintojen vauhdittamiseksi. Yliopistojen resurssipula hidastaa opintoja. Opiskelijat tarvitsevat myös henkilökohtaista ohjausta ja tukea.
Vanhasen ehdotus yliopistotutkintoon kuuluvien sivuaineiden rajaamisesta ei tue suomalaisen osaamisen vahvistamista. Monipuoliset tutkinnot palvelevat sivistystä ja tärkeimmät innovaatiota ovat usein syntyneet tieteiden rajapinnoilla.