Vuonna 1978 maisema- ja virkistyskäyttöjärveksi vesitetty Piipsjärvi kunnostetaan. Oulaisten kaupunginhallitus päätti maanantaina, että kunnostus toteutetaan vesioikeuden hyväksymän suunnitelman mukaisesti sitä mahdollisesti rajoitetusti muuttaen.
Kunnostuksen tarkoituksena on parantaa järven virkistyskäyttö- ja kalastusmahdollisuuksia sekä estää järven pohjoispuolen umpeenkasvua.
Noin viisi kilometriä pitkä ja 1,5 kilometriä leveä Piipsjärvi on ensimmäinen suuri vesityshanke Suomessa. Vesitys tehtiin vuosina 1974-78 paikalle, jossa se oli 1800-luvulla ollutkin. Järvi kuivatettiin 1900-luvun alussa.
Oulaisten kaupungin ympäristösihteeri Jouni Aitto-oja toteaa, että vesittämisen jälkeen on virkistyskäyttöä haittaavien tekijöiden määrä alkanut lisääntyä. Pohjoisosan rehevöitymisen ja umpeenkasvun lisäksi järvellä esiintyy lähes vuosittain sinilevää, ja järvi kuuluu sinilevätarkkailun piiriin.
Kunnostushankkeen kustannukset ovat kolmen vuoden takaisessa hintatasossa vajaat 280 000 euroa. Kustannukset jaettaisiin tasan kaupungin ja valtion kesken.
Kunnostusta suunnitellaan vuosille 2004-2006. Veden virtausta pyritään laajentamaan pohjoisosan ruoppauksella. Järveen vesityksen yhteydessä jääneet kannokot poistetaan.Uimarantaa kunnostetaan, ja järven pohjoispäähän rakennetaan rantapolku.
Aiemmin suunnitellusta keinosaaren rakentamisesta on luovuttu. Ruoppausmassat viedään rannoille täytemaiksi. Työt on määrä tehdä jään päältä.
Ympäristökeskus on kunnostanut Utajärven Särkijärven ja kunnostaa parhaillaan Merijärven Lahdenlampea tyhjentämällä koko järven. Piipsjärvelle tämä menetelmä ei Aito-ojan mukaan sovellu, koska järven alapäässä on pato, jonka ympärillä oleva maaperä on pehmeää.
"Järven tyhjennys saattaisi murtaa padon, ja järven pohjassa oleva kiintoaines saattaisi joutua Pyhäjokeen", Aitto-oja kertoo.